Suurimittakaavaista puurakentamista on maassamme edistetty pitkään. Kovin pitkälle ei ole päästy. Se on sääli. Jos jotakin, niin sekä puurakentamisen perinnettä että rakentamisessa käytettävää materiaalia maassamme on yllin kyllin.
Mistä puurakentamisen edistämisessä on kiikastanut? Esteinä tiellä ovat olleet normit, rakennusteollisuuden viehtyminen liki yksinomaan betonirakenteisiin ja ehkä yleisemminkin asenteet suurimittakaavaiseen puurakentamiseen liittyen. Kokemukset koekohteista eivät nekään ole aina jatkamaan kannustaneet.
Puu on modernia Suomea rakennettaessa nähty pääasiassa vain pientalo- ja loma-asuntojen materiaalina. Tämä siitä huolimatta, että menneinä vuosisatoina maahamme nousi käsityömenetelmin valtavan suuria hirsikirkkoja.
Hiljan puurakentamisesta väitelleen arkkitehti Vesa Ijäksen mukaan meillä on teollisen puukerrostalorakentamisen osaamisvajetta kaikissa toimijaryhmissä, niin arkkitehdeissä, rakennesuunnittelijoissa kuin rakennuttajissa ja rakentajissakin.
Jotta puurakentaminen voisi valtavirtaistua, kehitystyön tulee Ijäksen mukaan ulottua itse puuelementtijärjestelmän kehittämisen lisäksi myös logistiikkaan, työmaakäytäntöihin ja yhteentoimivuuteen alihankkijoiden kanssa.
Ijäksen mukaan kokonaisuuden hallinnasta syntyy puurakentamisen kilpailukyky ja ollakseen kilpailukykyinen, tulee puurakentamiseen suhtautumisen muuttua yleisesti ja myös esimerkiksi viranomaistoiminnassa.
Kun katsoo maamme rajojen ulkopuolelle, huomaa, että muualla tilanne on ainakin hiukan toinen ja siellä puusta on viime vuosina tehty myös hyvin suuria rakenteita. Jälkeen jäämisemme kummastuttaa, sillä niin itsestään selvästi sekä ympäristöllisten että historiallisten seikkojen vuoksi Suomi tuntuisi puurakentamisen edelläkävijältä.
On suurehkoa modernia puurakentamista toki jotakin jo olemassa. On puukerrostaloja, Linnanmaan puukaupunki ja Lahden Sibeliustalo. Helsingin uutta keskuskirjastoa, Lastua, ollaan mahdollisesti rakentamassa puusta. Ainakin puujulkisivut voittaneessa ehdotuksessa oli.
Nyt tunnutaan muuallakin otettavan sellaisia askelia, jotka saattavat olla muuttamassa suuntaa.
Stora Enso ja SRV aloittavat Helsingin Jätkäsaareen nousevan Wood City -puukaupunkikorttelin rakentamisen kahdeksan kerroksisista asuinkerrostaloista.
Valmistuessaan ne ovat Suomen korkeimmat. Samaan kortteliin on myöhemmin tulossa myös toimisto- ja hotellirakentamista, puusta sekin.
Kyseisen hankkeen osalta on todettu, että puu on erinomainen materiaali arkkitehtuurin erikoiskohteiden toteuttamiseen, mutta löytääkseen lopullisen jalansijansa, tarvitaan myös laajasti hyödynnettävää teollista tuotantotapaa.
Wood Cityn asuinkerrostalot toteutetaan Stora Enson massiivipuisella tilaelementtitekniikalla, jossa tilaelementit varustellaan valmiiksi talotekniikkaa ja sisäverhoilua myöten tehtaalla kuivissa sisätiloissa ja nostetaan paikoilleen työmaalla.
Teollisten konseptien myötä puuratkaisuihin perustuvasta kerrostalorakentamisesta saadaan hinnaltaan ja toteutusajaltaan aidosti kilpailukykyinen sekä asukkaalle turvallinen ja kohtuuhintainen vaihtoehto kaupunkirakentamiseen. Ehkä sitä kautta puu valtaa laajemminkin kerrostalomarkkinoita.