Lukija esitti Kalevan tekstaripalstalla (27.5.) kysymyksen biojätteen keräysvelvoitteesta Kiertokaaren toimialueella.
Jätelaissa biojätteen lajitteluvelvollisuus omakotitaloissa koskee vähintään 10 000 asukkaan taajamia. Jätelakiin on kuitenkin kirjattu kunnalle mahdollisuus tiukentaa jätelain vähimmäisvaatimusta alueellisilla jätehuoltomääräyksillä.
Seudulliseen jätehuoltojaostoon kuuluvissa kunnissa (Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu ja Pudasjärvi) on tehty juuri näin. Jätehuoltoviranomaisen päätöksen mukaisesti biojätteen lajitteluvelvoite koskee kaikissa taajamissa sijaitsevia pien- ja omakotitaloja taajaman koosta riippumatta.
Taajaman määritelmä perustuu Suomen Ympäristökeskuksen tuottamaan aineistoon. Sen mukaisesti taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan taajaan asuttuja alueita. Tässä yhteydessä taajama tarkoittaa siis eri asiaa kuin esimerkiksi niin sanottu kirkonkylä tai kunnan keskusta. Hallinnollisilla aluejaoilla ei ole vaikutusta taajamien muodostamiseen, eivätkä taajamat seuraa kuntarajoja.
Alueellisilla jätehuoltomääräyksillä pyritään siihen, että kierrätysaste saadaan aidosti nousemaan. Myös muualla päin Suomea on toimittu samalla tavalla ja paikoitellen tiukennettu keräysvelvoitetta. Esimerkiksi Seinäjoen seudulla biojätteen keräysvelvoite koskee kaikkia Lakeuden Etapin alueella olevia asuinkiinteistöjä riippumatta siitä, sijaitseeko kiinteistö taajamassa.
Veli-Pekka Pyörälä
logistiikkapäällikkö, Kiertokaari Oy