Kun takavuosina ostit kotiin äänentoistolaitteet, jouduit hyväksymään sen tosiseikan, että sait olohuoneeseen sijoitettavaksi kaksi rumaa mustaa laatikkoa.
Vielä rumemmaksi olohuone muuttui sisustajan silmissä, jos kaiuttimet sijoitettiin äänentoiston kannalta parhaimmin, eli reilusti näkyville, vaikkapa jalusta nenään.
Moni kätki siksi kaiuttimet hyllyyn, kukkapöydälle, tai muuten piiloon.
Kotiteatteri loi
uusia tarpeita
Toki yhä tänä päivänä voit ostaa kaiuttimiksi mustat laatikot, mutta sisustajalle mieluisampiakin vaihtoehtoja löytyy hyvä joukko.
Itse asiassa pirteästi ja sirosti muotoiltuja kaiuttimia on ollut saatavilla jo vuosia, mutta vasta kotiteatteribuumi sai valmistajat laajemmin heräämään, eikä ihme - joutuuhan kotiteatteriharrastaja sijoittamaan kolme, viisi, jopa kuusi kaiutinta samaan huoneeseen.
Niinpä erityisesti surround-kaiuttimista, eli niistä kotiteatterissa sivuille ja taakse sijoitettavista pikkukaiuttimista, on luotu lukuisia siroja, sisustukseen sulautuvia malleja.
Enää muotoilu ei myöskään ole vain paksulompakkoisten etuoikeus, vaan silmäniloa tarjotaan huokeammissakin laitteissa.
Puuta, metallia
vaiko muovia?
Kaiutinkotelon muotoa määrää pitkälti sen valmistusmateriaali. Tavallisimmat materiaalit ovat kokopuu ja mdf-levy, ja tuloksena tyypillisesti laatikko. Muovista taas voi helposti tehdä pyöreitä muotoja.
Mutta yhtälailla voit törmätä metallikoteloisiin kaiuttimiin tai vaikka vuolukivisiin - oikeastaan rajana on vain valmistajien mielikuvitus. Erityisesti ranskalaiset ovat kunnostautuneet muotoilun saralla.
Hurjimmasta päästä esimerkkejä edustakoon kattoon ripustettava melonin näköinen ja kokoinen kaiutin, jonka kotelomateriaalina on synteettinen marmori, tai sitten kolmesta eri kokoisesta torvesta koostuva äänentoistin - kuin kokoelma vaskipuhaltimia.
Laatikkokaiuttimienkin suhteen kannattaa muistaa, että kaikki ne voidaan pinnoittaa haluttuun väriin tai kuosiin, vaikka puhvelinnahkaiseksi, jos maku niin vaatii ja lompakko sallii.
Kunniaa myös
muotoilusta
Mutta kuinka paljon kotimaisissa kaiutintehtaissa pohditaan muotoiluseikkoja?
Iisalmelaisen Genelecin toimitusjohtaja Ilpo Martikainen sanoo muotoilulla olevan tärkeä merkitys tuotesuunnittelussa. Samaa alleviivaa kuopiolaisen Amphion Loudspeakersin toimitusjohtaja Petteri Koljonen.
Molemmat tehtaat ovat jo vuosia käyttäneet ulkopuolisia ammattimuotoilijoita apuna suunnittelutyössä. Martikainen tiivistää:
"Jos emme tekisi näin, olisimme jollain tavalla poikkeuksellisia, jopa suorastaan typeriä."
Työ on myös huomattu. Moni muistaa yhä Genelecin 1980-luvulla syntyneen pyöreäkulmaisen, hieman kuin sulaneen näköisen Triamp 1022:n uraauurtavat muodot.
Tuoreinta kunniaa keräsi puolestaan Amphion Xenon -mallillaan. Se oli kutsuttuna esillä kesän ajan Finnish Design Now 2002 -näyttelyssä Design Forumissa Helsingissä. Näyttely esitteli suomalaista eturivin teollista muotoilua.
Ensin ääni,
sitten muoto
Kaiuttimien ulkomuoto on siis tärkeä seikka, mutta sekä Martikainen että Koljonen lisäävät saman varauksen: muotoja ei tehdä äänenlaadun kustannuksella. Ensin siis ääni, sitten vasta ulkonäkö.
Koljonen valottaa marssijärjestystä:
"Athene -malli suunniteltiin niin, että se soi mittausten mukaan yhtä hyvin elementit peittävä kangas päällä kuin ilmankin. Varsinkin monet naiset ovat näet sitä mieltä, ettei heille tule sellaisia kaiuttimia, joissa on elementit näkyvissä."
Amphionin mallien muotoilusta vastaa Risto Pentikäinen.
Genelec puolestaan on tehnyt viime vuosina yhteistyötä muotoilija Harri Koskisen kanssa. Hän antoi loppusilauksen sekä uudelle 6040 -kotiteatterikaiuttimelle että 7000 -sarjan sub woofereille.
"Muodoilla haluamme kertoa tuotteesta jotain sellaista, joka ei tule esitetekstistä esille. Se on kuin oma kielensä", Martikainen luonnehtii.
Maailma muuttuu
yhä pyöreämmäksi
Vaan eipä pidä liian villiä olla muotoilunkaan. Me asiakkaat, kaiuttimien ostajat, olemme näet konservatiiveja.
"Ihmiset ostavat kaiuttimia niin konservatiivisilla perusteilla että! Designjutut eivät myy. Kaiuttimet saavat kyllä olla hyvännäköiset, mutta ne eivät saa kirkua ulkonäköään", Koljonen linjaa.
Muotoiluun tiivistyy myös kaiutinvalmistajan haaste: tyylikkään näköinen kaiutin myy tyylitöntä paremmin, vaikka se olisi teknisesti huonompikin.
Entä mihin suuntaan muotoilu menee? Martikainen kertaa Genelecin pyrkivän ensisijaisesti mahdollisimman virheettömään akustiseen toimintaan, mutta lisää:
"Kun äänentoiston kannalta olennaiset seikat on ratkaistu, muoto on vapaa."
"Elämme nyt onnellista aikaa sikäli, että maailma on muuttumassa taas pyöreämmäksi. Se on akustiselta kannalta yksinomaan hyvä asia."