STT:n tietojen mukaan työmarkkinajärjestöt paaluttivat vastauksessaan maan hallitukselle neljä päämittaria, joilla palkkojen taso määritellään vuoden 2017 jälkeen.
Mittarit ovat kansainvälisten yritysten kilpailukyky, julkisen talouden kestävyys, tuottavuus ja työllisyyden hoito.
Vuoden 2017 nollakorotukset päätetään jo nyt. STT:n tietojen mukaan nämä neljä mittaria määrittävät sen, miten siitä eteenpäin.
STT:n tietojen mukaan hallitus oli nimenomaan halunnut työmarkkinajärjestöiltä paaluja, jotka määrittävät palkkakierrokset tulevaisuudessa.
Hallitukselle on ollut tärkeää, että nuo neljä asiaa otetaan palkanmuodostuksessa huomioon vuoden 2017 jälkeen.
- Nyt hallitus uskaltaa luottaa siihen, että olemme luvanneet nämä asiat siinä katsoa, STT:lle kerrotaan.
Työmarkkinajärjestöt toimittivat yhteisen vastauksensa Suomen palkkamallista hallitukselle. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Twitterissä, että ehdotus riittää hallitukselle. Uutta palkkamallia on pidetty yhtenä avaimena lukkiutuneeseen neuvottelutilanteeseen yhteiskuntasopimuksesta eli kilpailukykypaketista.
Sipilä sanoo STT:lle, että työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaan palkkaratkaisuissa vientiteollisuudella on merkittävä rooli.
Työmarkkinajärjestöjen mukaan ei ole sovittu, että vain vientiteollisuus määrittää palkkatason. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly painottaa, että on muitakin kansainväliselle kilpailulle alttiita yrityksiä kuin vientiyritykset. Aloja ei kuitenkaan vielä nyt Lylyn mukaan määritelty.
Sipilän mukaan esitys antaa hyvät edellytykset veronkevennyksille, mutta työmarkkinajärjestöjen esityksen vaikutuksia arvioidaan vasta kesällä.
- Tämä on iso ja tärkeä rakenteellinen muutos. On tärkeää, että tämä rohkaisisi epäröiviä liittoja mukaan, Sipilä sanoo.
- PAMin kohdalla toivon, että tämä helpottaa paketin arviointia ja he lähtevät mukaan, hän jatkaa.
PAM kaipaa konkretiaa
Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan PAM kaipaa konkreettisia linjauksia hallitukselta, jotta yhteiskuntasopimuksen suhteen voidaan tehdä uudelleenharkintaa.
Selinin mukaan työmarkkinajärjestöjen vastaus hallitukselle on oikean suuntainen askel solmussa olevaan työmarkkinatilanteeseen.
- Nyt täytyy vaan hieman tarkemmin kuulla minkälaiset johtopäätökset hallitus siitä tekee, mikä on heidän kannaltaan mahdollista. Niitä viestejä tässä odotellaan, Selin sanoi STT:lle.
Yhteiskuntasopimuksen torjunut PAM on avainasemassa siinä, että soveltavat neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta voisivat päästä alkamaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK otti neuvotteluiden aloittamiselle maanantaina aikalisän vaatimalla, että SAK:n kentän pitää olla laajemmin sopimuksen takana. Käytännössä odotus kohdistuu varsinkin PAMiin, joka on Suomen suurin ammattiliitto noin 230 000 jäsenellään.
"Ei hirveän kunnianhimoinen"
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoo STT:lle, että ei kommentoi työmarkkinajärjestöjen esityksen sisältöä tarkemmin, koska hallitus toivoi, että esitystä voidaan käsitellä rauhassa.
- Ei tämä hirveän kunniahimoinen ole, mutta parempaa ei saatu aikaiseksi, Fjäder totesi.
Suomen kuntatyönantajien Markku Jalonen kertoo STT:lle, että palkkamallin jatkovalmistelu alkaa vasta, kun koko kilpailukykysopimus on astunut voimaan. Eli sen jälkeen, kun liitot ovat käyneet soveltamisneuvottelut, joiden pitää olla valmiit toukokuun viimeisenä päivänä.
Juuri päättyneissä neuvotteluissa asetettiin Jalosen mukaan vasta tavoitteet Suomen mallille. Yksityiskohtiin ei Jalosen mukaan menty. Jalonen korosti, että kyse on vasta vastauksesta maan hallitukselle.