Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Järjestöt toteuttavat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita ja edistävät hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja luottamusta. Pohjois-Pohjanmaalla järjestöjä on lähes 7 000, joista noin 600 toimii sosiaali- ja terveysalalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää yhteistyötä järjestöjen kanssa ja sitä, että hyvinvointialueet ja kunnat tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä. Miten yhteistyö ja kumppanuus rakentuvat käytännössä?
Pohde aloitti toimintansa 1.1.2023, jota edelsi kolmivuotinen kehittäminen. Järjestöt ovat olleet tiivisti mukana koko kehittämisvaiheen ajan ja vahvasti mukana myös hyvinvointialueen käynnistyttyä.
Hyvinvointialueen strategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan 2024–2027 on yhteisesti linjattu, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ehkäisevä toiminta linkitetään osaksi hyvinvointialueen toimintoja. Strategioihin on kirjattu linjaukset siitä, miten hyvinvointialue tukee ja avustaa järjestöjen toimintaa. Avustusten lisäksi on tärkeää, että järjestöt voivat käyttää hyvinvointialueiden ja kuntien tiloja maksutta toimintansa toteuttamiseen.
Kehittäminen on askeltanut eteenpäin välillä hitaammin ja välillä suuremmin harppauksin. Organisaatiohimmeleiden sisäistäminen ja oikeiden yhteyshenkilöiden löytäminen on välillä tuottanut suurtakin tuskaa.
Järjestöyhteistyö on onneksi tunnistettu ja tunnustettu niin lainsäädännön kuin käytännönkin tasolla. Rakenteet valmistuvat parhaillaan, mutta pelkät rakenteet eivät yksin riitä. Todellinen yhteistyö vaatii kumppanin tuntemusta, tunnistamisen ja tunnustamisen lisäksi.
Siinä missä järjestöjen toimi- ja luottamushenkilöt perehtyvät hyvinvointialueen käytäntöihin ja toimintamalleihin, niin toivomme hyvinvointialueen virka- ja luottamushenkilöiden tutustuvan myös järjestöjen toimintaan, josta voi löytyä vastaus johonkin kokonaisuuteen, ja jota Pohteen ei välttämättä tarvitse lähteä toteuttamaan itse.
Kunnat ovat niin hyvinvointialueen kuin järjestöjenkin tärkeä kumppani. Näiden kolmen tahon yhteistä vuoropuhelua tarvitaan entistä enemmän, jotta pystymme varmistamaan pohjoispohjanmaalaisten hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa.
Järjestöjen avustusten jatkumisesta ilman katkoksia on sovittava niin hyvinvointialue- kuin kuntien strategioissa. On erittäin tärkeää, että järjestöjen avustuksia ei leikata talousarviovalmisteluissa talouden tasapainottamistarpeista huolimatta. Järjestöavustuksiin panostaminen on parasta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla säästetään sote-kustannuksista, ehkäistään yksinäisyyttä ja luodaan yhteisöllisyyttä.
Kehittämisvaiheen ja Pohteen ensiaskeleiden ajan järjestöyhteistyötä on koordinoitu selkeästi, jonka ansiosta olemme niin yhteistyön tekemisessä kuin sitä mahdollistavissa käytännöissä monia muita hyvinvointialueita pidemmällä. Yhteistyön kannalta on erittäin tärkeää, että järjestöyhteistyön resurssi varmistetaan hyvinvointialueellamme myös vuonna 2024, jotta yhdessä rakennettu järjestöyhteistyön suunnitelma saadaan käytäntöön.