Järjestöjen työ kohtaa ihmisen tavalla, johon esimerkiksi hyvinvointialueiden palveluissa ei pystytä. Hyvinvointialueilta kerrotaan, että asiakkaita ohjataan yhä enemmän järjestöjen piiriin. Samaan aikaan järjestöjen tuottamien palveluiden resurssit vähenevät ja tarve lisääntyy.
Marttojen ammattilaiset tekevät työtä haavoittuvassa asemassa olevien, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja vankien sekä tukea tarvitsevien pikkulapsiperheiden, parissa sen eteen, että arki sujuisi. Ja kun arki sujuu, on voimavaroja muuhunkin. Yhdessä vapaaehtoisten kanssa tuetaan aktiivista ikääntymistä ja ehkäistään ikäihmisten yksinäisyyttä.
Martoilla ja muilla järjestöillä on laajaa kokemusta vastata erilaisiin erityisen tuen tarpeisiin. Nyt sote-järjestöjen rahoitusta uhkaavat lisäleikkaukset. Tässä häviäjinä ovat ne haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, jotka ovat voineet luottaa järjestöiltä saamaansa tukeen. Järjestöjen rahoituksen leikkaaminen kun ei poista avun tarvetta.
Järjestöjen työ vahvistaa yhteiskunnan peruspilareita: luottamusta, arjessa pärjäämistä ja huolenpitoa heistä, jotka tarvitsevat eniten tukea. Ne tarjoavat luotettavaa tietoa, käytännön taitoja, vertaistukea ja ymmärrystä erityisryhmien tarpeista. Tuen saamisen kokemus vahvistaa turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta, tämä vaikuttaa yksilön lisäksi yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Tukea saanut voi myöhemmin olla tärkeä tuen antaja omissa yhteisöissään.
Reija Salovaara
va. pääsihteeri, Marttaliitto