Kevyiden sähkö- ja kaasukäyttöisten tavara-autojen kokonaismassa kasvaa vaadittavalla kantavuudella akkujen tai kaasusäiliöiden takia usein yli 3,5 tonnin. Tällöin niiden kuljettaminen edellyttää C-korttia ja ammattipätevyyttä, sillä B-luokan ajokortilla voi kuljettaa enintään 3,5 tonnin ajoneuvoja.
Ajokorttidirektiivi mahdollistaakin jo nykyisin B-kortin ajo-oikeuden laajentamisen sellaisiin sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisiin kevytkuorma-autoihin, joiden massa on enintään 4 250 kilogrammaa. Ajokorttidirektiivin uudistuksessa massapoikkeus on tulossa EU-laajuiseksi käytännöksi viimeistään vuonna 2027.
Monissa EU-maissa onkin jo otettu käyttöön massapoikkeus, jonka tavoitteena on ollut helpottaa pulaa C-luokan ajokortin omaavista kuljettajista ja nopeuttaa jakeluautokannan käyttövoimamurrosta. Muun muassa Saksa, Ranska, Itävalta, Belgia ja Tanska ovat ottaneet B-kortin laajennuksen kansallisesti käyttöön.
Edellytys poikkeukselle on, että kuljettajalla on ollut B-ajokortti vähintään kaksi vuotta ja että ajoneuvon 3,5 tonnin rajan ylittävän massan tulee johtua vaihtoehtoisesta käyttövoimasta, esimerkiksi akun tai polttokennon painosta. Kokemukset ajo-oikeuden laajentamisesta eri jäsenmaissa ovat olleet myönteisiä.
Myös Ruotsi ennakoi ajokorttidirektiivin muutosta aloittamalla heinäkuun alussa vuoteen 2030 asti kestävän kokeilun, jossa B-kortilla saa tietyin rajauksin kuljettaa vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevaa massaltaan enimmillään 4 250 kilogramman kuorma-autoa.
Kokeilun tarkoituksena on ottaa direktiivissä tuleva massamuutos käyttöön etupainotteisesti jo tänä vuonna ja kerätä kokemuksia korkeammasta massarajasta valmisteilla olevan ajokorttidirektiivin muutosten kansallista toimeenpanoa varten.
Ruotsin ja Tanskan esimerkkiä seuraten myös Suomessa tulisi pikaisesti toteuttaa muutos ajokorttisääntelyyn siten, että B-kortilla olisi mahdollista kuljettaa kokonaismassaltaan enintään 4 250 kilogramman kaasu- tai sähkökäyttöistä ajoneuvoa.
Massarajan nostaminen avaisi tietä vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistymiselle, sillä tällä hetkellä monet yritykset valitsevat kevyeksi tavara-autoksi samasta kantavuusluokasta mieluummin polttomoottorikäyttöisen pakettiauton kuin sähkö- tai kaasukäyttöisen kevyen kuorma-auton.
Muutos vähentäisi jakeluautojen kuljettajapulaa, lisäisi yritysten mahdollisuuksia investoida vähäpäästöiseen jakelukalustoon ja edistäisi yritysten vastuullisuustavoitteita vähentämällä kuljetusten päästöjä ja energiankulutusta. Muutos ei lisäisi valtion talouden kustannuksia ja soveltuisi siten toteutettavaksi nopealla aikataululla.
Hanna Kalenoja
johtava liikenneasiantuntija, Keskuskauppakamari