It­se­mur­ha on kult­tuu­ris­sa tabu, jonka voi yk­si­lö­nä rikkoa vain ky­sy­mäl­lä suoraan – Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa psy­kiat­rial­la se­lit­tä­mi­nen jättää var­joon­sa aiheen so­siaa­li­po­liit­ti­set ulot­tu­vuu­det

Kaleva haastatteli kahta itsetuhoisuuteen erikoisaloillaan syventynyttä asiantuntijaa ja selvitti, mistä itsetuhoisuuden tabu on syntynyt ja miten sitä voitaisiin purkaa.

Filosofian tohtori Mikko Myllykangas Oulun yliopistosta on tutkijanurallaan keskittynyt tarkastelemaan itsemurhasta käytyä keskustelua suomalaisessa tiedeyhteisössä.

Hän katsoo, että itsemurha on edelleen suomalaisessa ja laajemmin länsimaisessa julkisessa keskustelussa tabu. Mielenterveysongelmista puhuminen on vapautunut erityisesti 2000-luvulla, mutta itsemurhaa ei vieläkään käsitellä samalla tavalla.

– Esimerkiksi Roomalaisessa kulttuurissa itsemurha oli vaihtoehto kuolla, mutta silloinkin vain tietyissä konteksteissa. Kuten sotilaille, jos he menettivät kunniansa. Silloin itsemurha oli hyväksyttävä tapa kuolla.

Itsemurha historiantutkimuksen kohteena pulpahti Mikko Myllykankaan väitöskirjan aiheeksi vuonna 2007 sattumalta. – Minulla ei ole läheistä henkilökohtaista suhdetta aiheeseen sinänsä, esimerkiksi jonkun läheisen tai itseni kautta. Ihmisyyden ja olemassaolon rajapinnat ovat vain aina sattuneet minua kiinnostamaan.
Itsemurha historiantutkimuksen kohteena pulpahti Mikko Myllykankaan väitöskirjan aiheeksi vuonna 2007 sattumalta.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä