Ryijyn kutomista on harrastettu Ahvenanmaalla ja lounaisrannikolla jo viikinkiaikana. Alunperin ryijyä käytettiin yksinkertaisena lämmikkeenä, myöhemmin sen koristeellisuuteen ja väreihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota.
Koska värit olivat kalliita, vasta 1700-luvun loppupuolella raskittiin käyttää laajoja väripintoja. Varhaisimmat kuviot olivat shakkilautaa muistuttavia tai tähti- ja ristiaiheita. Myös vaakuna ja kilpi kuuluivat varhaisiin kuvioihin.
1700-luvulla ryijy muuttui harvaan kudotusta arkipeitteestä seinällä pidettäväksi ylellisyystavaraksi, jota kudottiin myötäjäisiksi sekä tytöille että pojille. Pohjois-Hämeessä suosittiin kannuksenpyörää, idempänä taas sydänaihetta. Elämänpuu oli Varsinais-Suomessa kotimainen suoraoksainen puu. Keskisuomalaiset puut sijoitettiin keskialaan ylä- ja alareunan latvat vastakkain.
Pariisin maailmannäyttely aloitti 1900-luvun alussa uuden kauden ryijyjen suunnittelussa. Siihen saakka mallit olivat olleet kansanomaisia, eikä suunnittelijaa tiedetty.
Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan Liekkiä pidetään ensimmäisenä modernina ryijynä. Suomen Käsityön Ystävät suunnitteluttivat runsaasti muitakin malleja, joiden aiheina olivat luonto; kasvit, linnut ja eläimet.
Jugendkaudella suurikokoinen ryijy saattoi toimia osin mattona ja istuinpeitteenä ja nousta lopulta taustaseinällekin.
1930-luvulla vallitsi ryijyissä klassismi ja isänmaallisuus, malleja olivat mm maamiehen ryijy ja Koivu ja tähti. Tunnetuin tuon ajan suunnittelija oli Impi Sotavalta.
1960-luvulla lähes joka kodissa oli ryijy, jonka jälkeen ryijyn suosio hiipui. Nyt taas ryijyjä ommellaan tai kudotaan harrastuksena. Julkisissa tiloissa ryijyä käytetään yhtenä taideteoksista.
Runsaasti malleja
Suomen Käsityön Ystävien lisäksi mallikirjoja on julkaisseet mm Wetterhoff ja Helmi Vuorelma Oy. Miniryijyn tarvikkeet saa 50 eurolla, suurimmat saattavat maksaa yli tuhat euroa. Valmiina ostettuna ryijyn hinta nousee helposti neljä viisinkertaiseksi.
"Ommeltavissa ryijypaketeissa ovat mukana mallipiirrokset, ohjeet, pohjakankaat, nukkalangat sekä ompelutarvikkeet; lastat ja neulat", kertoo Ulla-Maija Pietilä Käsityöliike Somikista.
Kangaspuilla ryijyjä kutovat yleensä ammattilaiset, mutta harrastajakin voi vuokrata kangaspuut käyttöönsä esimerkiksi Oulussa käsityökeskuksessa.
"Laitamme loimet valmiiksi asiakkaiden toiveitten mukaan. Kangaspuiden vuokra päivältä on jäsenille euro ja muille kolme euroa", selittää Marjatta Haukkala.
Käsityökeskuksessa saa apua pulmatilanteissa paikalla olevilta ohjaajilta.
Ulla-Maija Pietilän mukaan ryijyn uusi tuleminen näkyy siinäkin, että vuosittain syntyy uusia malleja. Lisäksi valikoimiin ovat tulleet sohvan yläpuolelle sopivat normaalia matalammat ryijyt. Uusia paikkoja ovat myös korotettujen huoneiden seinätilat sekä portaikot.
"Miniryijy, jota myydään neljän sarjana, on helppo aloitus ensikertalaiselle ryijyjen tekoon."
Ryijyä ei pitäisi koskaan ripustaa lenkeillä, ettei se venyisi, vaan kujaan pujotettavalla tangolla. Puhdistus sujuu parhaiten yleensä tuulettamalla ryijy pari kertaa vuodessa ja hyvin kevyesti harjalla imuroimalla. Oikein likaisen ryijyn voi pestä pakkaslumella kun sen antaa ensiksi jäähtyä ulkolämpötilan mukaiseksi.
"On väärä käsitys, että ryijy keräisi seinällä jotenkin erityisesti pölyä", toteaa Ulla-Maija Pietilä.
