Pääkirjoitus

Itä­ra­jan raot­ta­mi­nen nousee kes­kus­te­luun – täys­sul­ku muokkaa ve­nä­läis­ten asen­tei­ta Putinin toi­vo­mal­la tavalla

Turvapaikanhakijoita Venäjältä saapui viime marraskuussa Suomeen muun muassa Sallan rajanylityspaikalle.
Turvapaikanhakijoita Venäjältä saapui viime marraskuussa Suomeen muun muassa Sallan rajanylityspaikalle.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Vääntö niin sanotusta käännytyslaista saavutti tiistaina mahdollisesti päätepisteensä, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti poikkeuslain allekirjoituksellaan. Rajaturvallisuuslaiksikin kutsuttu säädös mahdollistaa maahanpääsyn estämisen ilman oikeutta turvapaikanhakuun, jos Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.

Poikkeuslaki on voimassa vuoden. Sitä voi soveltaa kuukauden ajan kerrallaan Suomen rajalla ja sen läheisyydessä.

Käännytyslakia on perusteltu myös sillä, että jos uhka turvapaikanhakijoiden työntämisestä Suomen rajalle saadaan torjuttua, nyt kiinni olevia itärajan ylityspaikkoja olisi mahdollista vähittäin avata.

Tätä ei sulkenut viime viikolla pois sisäministeri Mari Rantanenkaan (ps.) sen jälkeen kun eduskunta oli poikkeuslain hyväksynyt. Itärajan mahdollisen avaamisen aikataulua ministeri ei kommentoinut.

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie taas totesi viime viikolla Kalevassa, että ylityspaikkojen osittainen avaus helpottaisi elinkeinoelämän välttämättömiä kuljetuksia sekä ihmisten perhe- ja sukulaissuhteiden ylläpitoa.

Oikeasti välttämättömiä elinkeinoelämän  kuljetuksia ei enää taida juuri olla, ja viimeistenkin Venäjällä toimivien yritysten on korkea aika tulla sieltä pois. Perustellumpaa on sen sijaan keskustella tavallisten ihmisten liikkumisesta.

Moni Suomessa asuva venäläistaustainen Suomen kansalainen tai kaksoiskansalainen ei tätä nykyä pysty huolehtimaan vaikkapa Venäjällä asuvista iäkkäistä sukulaisistaan. Matkustaminen esimerkiksi Oulusta Pietariin Viron Narvan kautta kestää nyt jopa parikymmentä tuntia. Omalla autolla pitää kiertää vielä kauempaa.

Mahdottoman mittaisia matkoja on syntynyt myös suomalaisten oppilaitosten venäläisopiskelijoille, jotka ymmärrettävästi haluavat välillä käydä kotonaan.

Rajojen täyssulku viime vuoden lopussa oli perusteltua. Kun rajaturvallisuuslaki on saatu maaliin, avautuu mahdollisuus kokeilla, jatkaako Venäjä kolmansien maiden kansalaisten puskemista rajalle.

Rajojen sulku on suojannut Suomea, mutta samalla se on pelannut Putinin pussiin. Venäjän virallisessa mediassa ja somessa sulkua on käytetty osoituksena siitä, että Suomi haluaa kiusata tavallisia venäläisiä. Tämä propaganda tuntuu moniin myös purevan.

Tähän asti rajatapahtumien käsikirjoitus on tullut Kremlistä, ja Suomi on vain reagoinut. Rajaturvallisuuslaki parantaa mahdollisuuksia siihen, että Suomi voi ottaa aloitteen omiin käsiinsä.

Selvää on, että rajaa voi varovaisesti avata vain jos se näyttää viranomaisten uhka-arvioiden perusteella mahdolliselta ja jos rajavartiolaitoksella on avaamiseen valmius. Tarpeen vaatiessa rajalla pitää nopeasti puuttua Venäjän uusiin vehkeilyihin ja sulkea rajat nopeasti.