Itä- ja Poh­jois-Suo­men maa­kun­nat: Alueil­le osoi­tet­tu 100 mil­joo­nan eri­tyis­ra­hoi­tus suun­nat­ta­va täy­si­mää­räi­ses­ti niiden ke­hit­tä­mi­seen – ko­ros­ta­vat myös tar­vet­ta 100 me­ga­bi­tin va­lo­kui­tu­ver­kol­le

Pauli Harjun johtama Pohjois-Pohjanmaan liitto järjesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien vuosittaisen huippukokouksen. Arkistokuva.
Pauli Harjun johtama Pohjois-Pohjanmaan liitto järjesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien vuosittaisen huippukokouksen. Arkistokuva.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien vuosittaisessa kokoontumisessa olivat esillä alueelliset tarpeet, tietoliikenneyhteydet sekä rahoitusasiat.

Koronaepidemian takia verkkoseminaarina pidetyn kokouksen järjestämisvastuussa oli Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Maakunnat julkaisivat kokoontumisen perusteella yhteisen kannanoton. Siinä listataan toimenpiteet joilla vastataan valtioneuvoston aluekehittämispäätöksessä 2020–2023 esitettyihin tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja hiilineutraaliustavoitteisiin.

Maakuntien mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi on erittäin tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomeen osoitettu uusi 100 miljoonan euron erityisrahoitus sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityismäärärahaan eli NSPA-tukeen tehty korotus suunnataan täysimääräisesti näiden alueiden kehittämiseen.

Maakunnat toteavat, että asia on linjattu Eurooppa-neuvoston kesällä pidetyssä huippukokouksessa ja Suomen tulee noudattaa linjausta.

Lisäksi maakunnat painottavat yhteisesti tarvetta rakentaa koko maan kattava 100 megabitin sekuntinopeuteen yltävä valokuituverkko ilman kuntien rahoituspakkoa.

– Valtion tulee lisäksi selvittää ja hyödyntää vaihtoehtoisia rahoituslähteitä laajakaistahankkeille. Suomen tulee samalla vahvistaa digituen palveluita ja tukea monipaikkaisuutta sekä sähköisiä palveluratkaisuja. Myös 5G-yhteyksien saatavuutta harvaan asutuilla ja maaseutumaisilla alueilla tulee edistää, kannanotossa sanotaan.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat pitävät kiinni siitä, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitus kohdennetaan viime keväisen EU-komission maaraportin näkemysten mukaisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Tämä rahoitus "tulee hyödyntää turpeen uusien käyttömuotojen lisäksi laajasti tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamiseksi", maakuntien kannanotossa sanotaan.

Kokouksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen vahvuuksia ovat muun muassa energian varastointi, biopolttoaineet ja metsän monipuolinen hyödyntäminen.

– Niitä tukemalla edistetään koko maan siirtymistä hiilineutraaliin aikaan, kannanoton tekstissä todetaan.

Ilmoita asiavirheestä