Itä- ja Poh­jois-Suo­men maa­kun­nat: Alueil­le osoi­tet­tu 100 mil­joo­nan eri­tyis­ra­hoi­tus suun­nat­ta­va täy­si­mää­räi­ses­ti niiden ke­hit­tä­mi­seen – ko­ros­ta­vat myös tar­vet­ta 100 me­ga­bi­tin va­lo­kui­tu­ver­kol­le

Pauli Harjun johtama Pohjois-Pohjanmaan liitto järjesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien vuosittaisen huippukokouksen. Arkistokuva.
Pauli Harjun johtama Pohjois-Pohjanmaan liitto järjesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien vuosittaisen huippukokouksen. Arkistokuva.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien vuosittaisessa kokoontumisessa olivat esillä alueelliset tarpeet, tietoliikenneyhteydet sekä rahoitusasiat.

Koronaepidemian takia verkkoseminaarina pidetyn kokouksen järjestämisvastuussa oli Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Maakunnat julkaisivat kokoontumisen perusteella yhteisen kannanoton. Siinä listataan toimenpiteet joilla vastataan valtioneuvoston aluekehittämispäätöksessä 2020–2023 esitettyihin tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja hiilineutraaliustavoitteisiin.

Maakuntien mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi on erittäin tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomeen osoitettu uusi 100 miljoonan euron erityisrahoitus sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityismäärärahaan eli NSPA-tukeen tehty korotus suunnataan täysimääräisesti näiden alueiden kehittämiseen.

Maakunnat toteavat, että asia on linjattu Eurooppa-neuvoston kesällä pidetyssä huippukokouksessa ja Suomen tulee noudattaa linjausta.

Lisäksi maakunnat painottavat yhteisesti tarvetta rakentaa koko maan kattava 100 megabitin sekuntinopeuteen yltävä valokuituverkko ilman kuntien rahoituspakkoa.

– Valtion tulee lisäksi selvittää ja hyödyntää vaihtoehtoisia rahoituslähteitä laajakaistahankkeille. Suomen tulee samalla vahvistaa digituen palveluita ja tukea monipaikkaisuutta sekä sähköisiä palveluratkaisuja. Myös 5G-yhteyksien saatavuutta harvaan asutuilla ja maaseutumaisilla alueilla tulee edistää, kannanotossa sanotaan.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat pitävät kiinni siitä, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitus kohdennetaan viime keväisen EU-komission maaraportin näkemysten mukaisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Tämä rahoitus "tulee hyödyntää turpeen uusien käyttömuotojen lisäksi laajasti tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamiseksi", maakuntien kannanotossa sanotaan.

Kokouksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen vahvuuksia ovat muun muassa energian varastointi, biopolttoaineet ja metsän monipuolinen hyödyntäminen.

– Niitä tukemalla edistetään koko maan siirtymistä hiilineutraaliin aikaan, kannanoton tekstissä todetaan.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä