IT-alan työvoimapula on tuttu juttu PehuTec Oy:n toimitusjohtajalle Pekka Päivärinnalle. Yritys työllistää noin 60 henkilöä Oulussa, Tampereella, Ylivieskassa ja Helsingissä.
Suurin ongelma PehuTecillä on ollut täsmällisen työvoiman löytäminen. IT-suunnitteluun painottunut yritys tarvitsee ohjelmisto-, mekaniikka- ja elektroniikkasuunnitteluun erikoistuneita työntekijöitä.
Moni työhakemus ei valitettavasti täsmää siihen, minkälaista työvoimaa yritys hakee. ”Se ei riitä, että hakija on ohjelmistosuunnittelija, se ei kerro vielä mitään”, kertoo Päivärinta esimerkkinä.
Yrityksen oma työnhakijaportaali
PehuTecillä rekrytointitilanne on kuitenkin parantunut viime aikoina. Yritys on avannut kaksi vuotta sitten oman työnhakijaportaalin, jonka avulla houkutellaan osaavia tekijöitä töihin.
Lisäksi yritys on hankkinut uutta työvoimaa rekrytointiyrityksien sekä suorien yhteydenottojen avulla. IT-alalla on Päivärinnan mukaan paljon rekryfirmoja, jotka palvelevat PehuTecin kaltaisia yrityksiä.
”Vähintään kerran viikossa soittaa rekryfirma, joka on erikoistunut suunnittelijatoimistoihin ja asiantuntijarekryihin.”
TE-uudistukselta odotetaan muutoksia
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, eli TE-palvelut, siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Valtioneuvoston mukaan uudistus antaa sekä työnhakijoille sekä yrityksille yksilöllisesti räätälöityjä paikallisiin tarpeisiin sopivia palveluita.
Työvoimapalveluita järjestävän Arctic Careerin toimitusjohtaja Heidi Alariesto odottaa TE-uudistusta mielenkiinnolla.
”Uudistus pitäisi olla nimensä mukaisesti uudistus eikä vanhojen hallintohimmeleiden uudelleen sovittelua. Riski on, että uusi hallinto, hallintovastuut, vie ajan pois asiakkailta.”
”Olemme olleet mukana työllisyyspalveluissa palveluntuottajana valmennuspuolella. Kun aiemmin työllisyyspalvelut kilpailutettiin maakunnallisesti yhdellä kilpailutuksella, nyt kilpailuttajia on useita, kun työllisyysalueet toimivat itsenäisesti. Jokaisella työllisyysalueella on omat intressinsä ja erityisyytensä, ja se voi johtaa sirpaloitumiseen. Sitä en osaa sanoa, onko se hyvä asia vai ei. Jos ennen tehtiin yksi tarjous, jouduttaneen tulevaisuudessa tekemään kolmelle alueelle kolme erilaista tarjousta.”
Yhteistyölle ei esteitä
Alarieston mukaan keskustelu työttömistä on saanut syyllistäviä piirteitä. ”Monen työttömyyden takana voi olla osaamisen vajetta, väliaikaista työkyvyn haasteita tai jaksamisen suhteen ongelmia. Moni voi kokea, ettei kelpaa töihin. Miten heidät saadaan kiinni ja oikeaan palveluun nopeasti?”
Päivärinta tunnustaa, ettei hän ole perehtynyt TE-uudistukseen. Hän ei toisaalta näe estettä yhteistyölle työllisyyspalvelujen kanssa.
Päivärinta spekuloi TE-keskuksen haasteeksi sitä, että he ovat toimialasta riippumattomia, eivätkä tarjoa niin aktiivisesti omaa palveluaan, verrattuna esimerkiksi rekrytointiyrityksiin.
”Sehän kertoo siitä, että TE-keskus ei ehkä ole vastannut siihen tarpeeseen.”