Raija Lehtinen (Kaleva 10.2./Lukijalta) tuo esille väittämiä, joita haluan kommentoida.
Kuten koko nykyisen historiansa aikana on tapahtunut lukuisia kertoja ennenkin, Israel pakotettiin sotaan, jota se ei halunnut. Israel varoitti sodan alusta lähtien siviilejä tulevista iskuista miljoonilla lentolehtisillä, puheluilla ja tekstiviesteillä, järjesti turva-alueita ja poistumiskäytäviä ja siten onnistui evakuoimaan lähes koko vihollispuolen siviiliväestön ennen sotilastoimia.
Israel huolehti siviilien humanitaarisista tarpeista toimittamalla Gazaan sodan aikana yli kaksi miljoonaa tonnia avustustarvikkeita, ja lisäksi Israel rokotutti poliota vastaan kaikki Gazan lapset.
Väite kansanmurhasta on tässä valossa varsin erikoinen. West Pointin sotilasakatemian johtava urbaanisodankäynnin asiantuntija John Spencer onkin todennut Israelin tehneen enemmän kuin mikään valtio koskaan missään sodassa minimoidakseen siviiliuhrien määrän.
Israel on Lähi-idän ainoa demokratia, jossa kahdella miljoonalla arabilla on kansalaisuus ja äänioikeus, Knessetissä on arabiedustajat. Korkeimmassa tuomaristossa toimii arabituomari. Arabit ja juutalaiset työskentelevät samoilla työpaikoilla. He toimivat sairaaloissa rinnan hoitajina, lääkäreinä ja he jakavat potilaina samat huoneet. Israelin nimeäminen rotusortovaltioksi osoittaa Lehtisen tietämättömyyttä Lähi-idän nykyisistä ja historiallisista realiteeteista.
Israelia ei tule rangaista siitä, että se pakotettiin usean rintaman puolustussotaan. Sulkeminen olympialaisista tai Euroviisuista ei olisi faktoihin perustuvaa, vaan pelkään pahoin hankkeen edustavan ennemminkin antisemiittista asennetta.
Ukrainan kärsimys Venäjän hyökkäyksen takia ansaitsee kaiken tukemme, mutta tänä päivänä olisi huomiomme suunnattava myös Gazan sodan taustalla hääränneeseen Iraniin, jossa pappisvalta on verisesti tukahduttanut kansannousua ja tappanut muutamassa viikossa ehkä enemmän omia kansalaisiaan kuin Gazassa kuoli koko kahden vuoden aikana.
Ilkka Simojoki
Oulunsalo