Mainos

Il­mas­to­ta­voit­teet satavat puualan laa­riin: Lujassa nos­tees­sa olevan Kon­tio­tuot­teen yri­tys­myyn­ti kasvoi 200 pro­sent­tia ja yritys in­ves­toi nyt isosti

Kontiotuotteen 200 prosentin kasvu tulee kotimaan julkisesta rakentamisesta

Mika Rytky sanoo, että valtion ilmastotavoitteet satavat puualan laariin. Suomella on tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035.
Mika Rytky sanoo, että valtion ilmastotavoitteet satavat puualan laariin. Suomella on tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035.
Kuva: Anna Tilvis

Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Mika Rytky sanoo, että valtion ilmastotavoitteet satavat puualan laariin. Tavoitteena on täysin hiilineutraali rakentaminen vuoteen 2035 mennessä.

”Asetus on lausuntokierroksella, ja mukana on vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ensi vuonna asetuksen pitäisi tulla jo voimaan. Tämä on tosi iso muutos. Kärkenä on julkinen rakentaminen.”

Puualalla menee nyt lujaa. Hirsitalojen kysyntä on runsasta. Viime vuoteen verrattuna Kontiotuotteen yritysmyynnin kasvu on ollut kaksisataa prosenttia.

”Meitä rajoittaa meidän toimituskyky, toimitusajat venyvät. Hirsitalojen vienti on laskenut hieman. Kasvu tulee kotimaan julkisesta rakentamisesta: hyvinvointitiloista ja päiväkodeista”, Rytky sanoo.

Hiilineutraaliuden tavoittelu on asettanut vastakkain puu- ja betonirakentamisen. Betonirakentaminen on maailmassa suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja.

Rytky arvioi, että betoniteollisuus on valmiina taisteluun muutosta vastaan.

”Hirteen on sitoutunut hiilidioksidia. Puu jatkaa elämäänsä rakennuksessa ja pitää hiilidioksidin itsessään.”

Hirren etuna on myös se, että käytön jälkeen sitä ei tarvitse murskata. Se voidaan kierrättää uuteen käyttöön.

Hirsitalot modernisoituneet

Suomessa hirsitalojen suosio on kasvanut. Hirsitalot ovat modernisoituneet ja tulleet sopiviksi myös kaupunkiympäristöön.

Uudisrakentaminen on alueellisesti suurinta Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Merkittävä rakennusliike ei voi pysytellä vain Oulun alueella.

Kuitenkin Oulun seudulla sijaitsee runsaasti merkittäviä pientalorakentajia.

”Se on tällä alueella miljardibisnestä. Kun kävin yliopistolla puhumassa tästä asiasta, se ei tuntunut kiinnostavan ollenkaan”, Rytky kertoo.

Kontiotuotteen kuluttajamyynti on kasvanut sata prosenttia viime vuoteen verrattuna. Rytky toteaa, että kasvuluvut ovat olleet huikeita.

Yritys on hyvässä kunnossa. Se teki alkuvuonna tulosta 3,3 miljoonaa euroa. Investointeja on tulossa.

”Äskettäin päätettiin 2 miljoonan euron investoinnista ja tehtiin 20 miljoonan euron investointisuunnitelma muutamaksi vuodeksi eteenpäin.”

Sahatavaran hinta jäämässä korkealle

Osaavan työvoiman saatavuus on selkeä ongelma myös talonrakennusalalla, erityisesti talotekniikassa.

Rakennusmateriaalien hintojen nousu ja saatavuus asettavat haasteita ja syövät kannattavuutta. Rytkyn mukaan Kontiotuotteella se on pystytty eliminoimaan.

”Saattaa käydä niin, että tilauskannat ovat hurjia, tekemistä on paljon, mutta lopulta jää luu käteen. Yksi syy on konservatiivisen alan hidas päätöksentekokulttuuri. Me reagoimme nopeasti, kun näimme, että näin tulee käymään.”

Sahatavaran hinnannousussa on ollut kesällä valtaisa piikki, joka on tasaantunut jonkin verran.

”Sahoille on turskahtanut rahaa. On syytä pitää pää kylmänä. Sanotaan, että sahureille seitsemää lihavaa kuukautta seuraa seitsemän laihaa vuotta.”

Rytky arvioi, että sahatavan hinta tulee jäämään korkealle tasolle. Hän pitää sitä hyvänä kehityksenä.

”Sahatavaran hinta ei ollut aiemmin kestävällä tasolla. Suomalaiset sahat eivät ole pystyneet merkittävästi investoimaan.”

Kontiotuote tekee hirsitaloja ja vapaa-ajan asuntoja, ja on laajentunut julkisen rakentamisen puolelle. Tehdas sijaitsee Pudasjärvellä. Yrityksen liikevaihto oli vuosi sitten 60 miljoonaa euroa ja se työllistää 247 ihmistä.

Myönteinen talousnäkymä, investoinneissa nihkeyttä
Anna Tilvis

Tuore pienten ja keskisuurten yritysten yritysbarometri kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan yritykset arvioivat talouden näkymät myönteisiksi.

Maakunta on kulkenut koronakriisin aiheuttamassa taloustaantumassa samassa tahdissa kuin koko Suomi ja maailma. Taantuman pohjaan mentiin samaan aikaan kuin muualla ja myös nousu on tapahtunut yhtä aikaa.

”Maakunnassa ollaan jo mukana kasvussa ja uskotaan, että talous kehittyy myönteisesti”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo.

Pk-yritysbarometrin mukaan 20 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että ne tarvitsevat lisää työvoimaa.

Pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden osalta suuntaus menee kohti parempaa. ”Suunta on nyt oikea, mutta ei olla kuitenkaan samoissa luvuissa kuin ennen koronaa”, Kolehmainen toteaa.

Huolestuttavaa hänen mielestään on, että investointien arvossa mittari osoittaa miinusta. Investointihalukkuutta tai suunnitelmia investointien tekemiseksi ei näytä olevan.

Plussan puolella ovat kuitenkin investoinnit, jotka liittyvät innovaatioihin sekä tuotannon ja tuotteiden kehittämiseen.

-
Kuva: -

Investoinneilla säilytetään kilpailukyky

Yrityksistä löytyy kasvuhakuisuutta. On sekä voimakkaasti kasvuhakuisia että mahdollisesti kasvavia yrityksiä. Pohjois-Pohjanmaalla kasvuhakuisuutta on aina ollut enemmän kuin koko maassa.

Yritykset pitävät pahimpina ulkoisina esteinä työvoiman saatavuutta ja kustannustason nousua. Kyselyn mukaan yrityksissä uskotaan, että palkka- ja materiaalikustannukset lähtevät nousuun.

Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten rahoitustilanne on hyvä. Suurin osa yrityksistä on saanut rahoitusta varsin hyvin. Osan tilanne on vaikeutunut.

Kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalla vain pieni osa yrityksistä (19 %) aikoo hakea investointeihin ulkopuolista rahoitusta.

”Se on huolestuttavaa, koska olisi tärkeä lähteä mukaan kilpailuun”, sanoo Finnveran aluejohtaja Pasi Vartiainen.

Hänen viestinsä yrityksille on selkeä. Finnvera on valmis rahoittamaan yritysten investointeja. Vartiainen kannustaa hakemaan rahoitusta.

”Nyt on huoli kilpailukyvyn säilymisestä”, hän toteaa.