Ruoka: Suo­ma­lai­set syövät yhä enemmän ei­nek­siä ja vaa­ti­vat niiltä laatua

Jääkiekko: Kärpät tois­ta­mi­seen HPK:ta parempi – Blom­qvist pelasi nol­la­pe­lin

Il­mas­ton­muu­tos on nuorten suurin yh­teis­kun­nal­li­nen huo­le­nai­he, kertoo tuore tut­ki­mus – "Ka­na­voi­kaa tei­ni­ka­pi­na tais­te­luun il­mas­ton­muu­tos­ta vas­taan, älkää van­hem­piin­ne"

Kun nuorille annetaan tilaisuus kertoa näkemyksiä ja mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, saa roppakaupalla harkittuja ja perusteltuja vastauksia.

Eeli Takalo (vas.) ja Roope Järvinen pyöräilevät mielellään koulumatkat Pohjankartanoon. Järvinen käyttää vapaa-ajalla kulkemiseen joukkoliikennettä. – Ottakaa meidät mukaan keskusteluun ja kuunnelkaa nuorten mielipiteitä, toivovat oululaisnuoret Hugo Haukkamaa (vas.), Ella Limingoja, Roope Rautio, Roope Järvinen ja Eeli Takalo (oik.).
Eeli Takalo (vas.) ja Roope Järvinen pyöräilevät mielellään koulumatkat Pohjankartanoon. Järvinen käyttää vapaa-ajalla kulkemiseen joukkoliikennettä.
Eeli Takalo (vas.) ja Roope Järvinen pyöräilevät mielellään koulumatkat Pohjankartanoon. Järvinen käyttää vapaa-ajalla kulkemiseen joukkoliikennettä.
Kuva: Jukka Leinonen

Kun nuorille annetaan tilaisuus kertoa näkemyksiä ja mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, saa roppakaupalla harkittuja ja perusteltuja vastauksia.

Madetojan musiikkilukion abilla Ella Limingojalla, 18, on nuorille varteenotettava toivomus.

– Kanavoikaa teinikapina taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, älkää vanhempiinne.

Viisi eri ikäistä nuorta kertoo omista keinoistaan ja ajatuksistaan ilmastonmuutokseen liittyen.
Video: Jukka Leinonen

Tänään alkanut Sanomalehtiviikko pureutuu ilmastonmuutosuutisointiin.

Sanomalehtien Liiton Kantar TNS:ltä tilaamassa Nuoret, media ja ilmastonmuutos-tutkimuksessa selvitettiin nuorten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta sekä ilmastouutisoinnista.

Kyselyn mukaan yli puolet 13–18-vuotiasta nuorista kokee, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi ilmastoasioissa.

Iästä riippumatta ilmastonmuutos on selkeästi nuorten suurin yhteiskunnallinen huolenaihe.

Ilmastonmuutoksesta ei voi puhua liikkaa

Pohjankartanon koulussa sekä Madetojan musiikkilukiossa ilmastonmuutosta on käsitelty oppitunneilla, mutta myös muissa yhteyksissä.

Ruokahävikin vähentämiseksi ruokalan seinällä oleva juliste kehottaa syömään lautasen tyhjäksi, ja lukion oppilaskunnan hallituksen ylläpitämä Mad lukiolaiset Instagramissa kannustaa nuoria kestävään kuluttamiseen kertakäyttökulutuksen sijaan, kertoo oppilaskunnan hallituksessa vaikuttava Limingoja.

Hugo Haukkamaa, 17, on opiskellut lukion maantiedon ykköskurssilla luonnonkatastrofien syntyä.

– Opettaja on antanut lisätietoa siitä, miten ilmastonmuutos aiheuttaa luonnonkatastrofeja. Ainakaan vielä en ole saanut liika-annosta aiheesta.

– Ottakaa meidät mukaan keskusteluun ja kuunnelkaa nuorten mielipiteitä, toivovat oululaisnuoret Hugo Haukkamaa (vas.), Ella Limingoja, Roope Rautio, Roope Järvinen ja Eeli Takalo (oik.).
– Ottakaa meidät mukaan keskusteluun ja kuunnelkaa nuorten mielipiteitä, toivovat oululaisnuoret Hugo Haukkamaa (vas.), Ella Limingoja, Roope Rautio, Roope Järvinen ja Eeli Takalo (oik.).
Kuva: Jukka Leinonen

Vaikka Ilmastonmuutosta on käsitelty paljon mediassa ja somessa, Roope Raution,16, mielestä rummutus saa jatkua voimakkaana.

– Ilmastonmuutoksesta ei voi puhua tai kirjoittaa liikkaa. Huolestuttavaa on se, että päätösvalta politiikassa on huomattavasti meitä vanhemmilla ihmisillä.

– Oulun kaupunginvaltuusto päätti sitä ja tätä, mutta harvoin lehdissä kerrotaan, mitä Oulun nuorisovaltuusto päätti tai kahdeksantoistavuotias Ella sanoi, Haukkamaa kritisoi.

Tutkimuksen mukaan nuoria kiinnostaa selkeästi eniten mediasisällöt, joissa kerrotaan, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista. He toivovat medialta myös perustietoa siitä, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja mitä siitä voi seurata.

Ilmastouutiset herättävät nuorissa ennen kaikkea halua toimia tai tehdä asialle jotain. Toisaalta ne herättävät myös ahdistusta sekä kiinnostusta.

– Nuoret toivovat ilmastouutisilta ratkaisuja ja tahtoisivat, että heidän äänensä kuuluisi vahvemmin mediassa. On tärkeää, että ilmastouutisoinnissa on mukana myös toivoa ja sen avaamista, mitä nuoret voivat asialle tehdä, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta sanoo.

Esikuvana Greta Thunbergin ilmastolakko

Kahdeksasluokkalaisen Roope Järvisen, 14, mielestä Greta Thunbergin ilmastolakko oli monelle oululaisnuorelle hetki havahtua ja miettiä omaa suhdetta sekä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Ilmastolakko keräsi satoja lapsia ja nuoria Oulun kaupungintalolle vaatimaan muutosta viime vuoden elokuussa.

Thunbergin viesti on purrut ja Järvinen on tehnyt omat valintansa.

– En syö eläinperäistä ruokaa. Kun eläimille aiheutetaan kärsimystä, se taistelee minun moraalisia arvoja vastaan. Lihantuottaminen lisää myös haitallisia päästöjä.

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista on toiminut jollain tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kierrätys, valojen sammuttaminen sekä ruokaan ja muuhun päivittäiseen kuluttamiseen liittyvät valinnat ovat yleisimpiä nuorten käyttämiä keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kyselyyn vastanneista nuorista 44 prosenttia on joko osallistunut tai suunnitellut osallistuvansa ilmastolakkoon itse tai koulussa.

Järvinen seuraa ilmastonmuutoksesta kirjoitettuja juttuja ja uutisia netistä muun muassa Ylen sivuilta. Ilmastonmuutos on myös noussut keskusteluissa esille kotona.

– Netistä löytyy mielipiteitä puolesta ja vastaan. Olen lukenut juttuja, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset teilataan tai on käytetty vaikeaa terminologiaa, sanoja, etten ymmärrä mistä on kyse.

Tutkimuksen mukaan lähes kaikki nuoret ovat kohdanneet medioissa ilmastonmuutoksen liittyviä sisältöjä.

Nuoret luottavat ennen kaikkea kodissa ja koulussa saatuun ilmastotietoon. Seuraavaksi luotettavimpina tietolähteinä he pitävät televisiota ja sanomalehtiä.

Nuoret ovat ilmastouutisointiin varsin tyytyväisiä: yli puolet nuorista kokee, että mediat ovat onnistuneet ilmastouutisoinnissa hyvin.

Valtaosa nuorista kokee, että eri lähteistä voi saada ristiriitaista tai erilaista tietoa ilmastonmuutoksesta – tätä mieltä on yli 80 prosenttia vastanneista. Kaksi kolmasosaa nuorista osaa arvioida mikä ilmastotieto on luotettavaa ja mikä ei.

Tulemme kokemaan ilmastonmuutoksen nahoissamme

Nuoret ovat voimakkaasti sitä mieltä, että ilmasto ei kestä nykyisiä elämäntapojamme ja kaipaavat poliittisia toimia asian ratkaisemiseksi, mutta uskovat myös siihen, että jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen.

– Jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, suuri osa maapallosta muuttuu elinkelvottomaksi. Voi olla, että ruoka ei riitä kaikille. Se voi tapahtua minun elinaikana, Järvinen pohtii.

Haukkamaa on puolestaan huolissaan luonnon ja sääolosuhteiden mullistuksista.

– Eläinlajeja kuolee, eikä meidän lastenlapset ehdi kokea valkeaa talvea.

Koska aika käy vähiin, Limingoja, Järvinen, Rautio, Haukkamaa ja Eeli Takalo, 13, toivovat poliitikkojen ja suuryritysten tekevän tulevaisuuden päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Politiikassa millään muulla asialle ei ole merkitystä, jos me kaikki kuolemme. Me olemme se sukupolvi, joka tulee kokemaan ilmastonmuutoksen nahoissamme.

Sanomalehtiviikon teemana ilmastonmuutos

  • Tänään alkanut Sanomalehtiviikko pureutuu ilmastonmuutosuutisointiin
  • Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimus on osa koulujen ja lehtien yhteistä Sanomalehtiviikkoa.
  • Mediakasvatuksen teemaviikko antaa työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
  • Kantar TNS toteutti Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta 27.11.–4.12.2019 web-kyselynä Kantarin vastaajapaneelissa.
  • Tutkimukseen vastasi 770 nuorta.
  • Vastaajajoukko edustaa 13–18-vuotiaita suomalaisia sukupuolen ja iän mukaan.

Lisätietoa Sanomalehtiviikosta, sanomalehtiopetuksessa.fi/sanomalehtiviikko