koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Investoinnit: Nokia ra­ken­taa uudet toi­mi­ti­lat Ouluun

Iijoen purojen ku­tu­paik­ko­ja on kun­nos­tet­tu tänä kesänä ruot­sa­lai­sin keinoin

Hartijoki-kunnostusta Iijoen sivupurolla.
Hartijoki-kunnostusta Iijoen sivupurolla.
Kuva: Pirkko-Liisa Luhta / Metsähallitus

Iijoen vesistön purokunnostuksissa on tänä kesänä otettu käyttöön Ruotsista lainattu tapa kunnostaa virtavesiä, kertoo Metsähallitus tiedotteessa. Kyseessä on Hartijoki-niminen menetelmä, joka on Ruotsissa laajasti käytössä.

Hartijoki-metodissa kuohkeutetaan ja muokataan joen omaa pohjaa, jolloin sieltä saadaan pohjaan jäänyt kiintoaine pois. Puhdistuneesta sorasta ja kivistä tehdään seulomistyökaluilla soraikoita kutua varten ja poikaskivikoita kuoriutuneita poikasia varten.

Suomessa on kunnostettu virtavesiä pääasiassa kutusorastuksilla. Menetelmässä koskeen ja virtapaikalle levitetään paksu kerros muualta tuotua soraa. Metsähallitus kertoo tutkimusten osoittaneen, että muualta tuodulla soralla tehdyt kutusoraikot huuhtoutuvat helposti pois. Tuotu sora ei myöskään poista sitä ongelmaa, että joen oma pohjakerros jää edelleen huonoon kuntoon ja jopa hapettomaksi.

Hartijoki-menetelmää voidaan käyttää sekä käsityökaluilla että koneellisesti. Ruotsissa parikymmentä vuotta sitten kehitetty menetelmä on levinnyt Suomessa hitaasti. Lähinnä sitä on sovellettu jonkin verran eri kunnostushankkeissa.

– Tänä kesänä Hartijoki-menetelmällä on tehty toistasataa kutupohjaa kuudella purolla Iijoen vesistön suojelualueilla. Olemme olleet tyytyväisiä työmenetelmään ja -välineisiin, sanoo suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Luontopalveluista tiedotteessa.

Purokunnostukset ovat osa ympäristöministeriön laajaa HELMI-ympäristöohjelmaa.