Viileä ilmasto, puhdas sähkö, erinomainen runkoverkko. Nämä ovat tuoneet vuoden välein kaksi jysäyttävää uutista Oulun seudulle.
Viime vuoden marraskuussa kerrottiin, että Google suunnittelee datakeskusta Muhokselle. Viime viikon uutinen oli, että samoin aikein on Iissä liikkeellä toinen teknojätti Meta, Facebookin, Instragramin ja Whatsappin omistaja.
Kumpikin oveen koputtaja on otettu avosylin vastaan. Iin kunnanhallituksen odotettiin tiistaina päättävän datakeskuksen edellyttämän kaavatyön aloituksesta.
Myötämieltä ei kannata ihmetellä. Luvassa on työpaikkoja, verotuloja, elinvoimaa, hukkalämpöä hyötykäyttöön ja muuta pöhinää. Mieltä kiihottavin vertailukohta on Hamina, jossa Googlen useaan kertaan laajennettu palvelinkeskus työllistää noin 500 ihmistä.
Iin kunnan virallisessa tiedotuksessa ei viime viikolla tosin haluttu mennä asioiden edelle: tiedotteen mukaan kunta ja Meta Platformsin tytäryhtiö Valoa Networks "ovat käynnistäneet merkittävän kehityshankkeen, jonka tavoitteena on perustaa suuri datakeskusalue Hervan sähköaseman lähelle".
Varovaisuuteen on vielä syytä, sillä varsinainen investointipäätös uupuu kummassakin kunnassa – siis yhä Muhoksellakin.
Google otti aiemmin tänä vuonna nokkiinsa hallituksen päätöksestä korottaa datakeskusten sähköveroa. Yritys ilmoitti lausunnossaan, että hallituksen linjaus edellyttää "uudelleenarviointia Suomen houkuttelevuudesta investointikohteena".
Uhkailu osui maaliin, ja hallitus käynnisti hyvittelyn. Valmisteilla on nyt valtiontukiohjelma "kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisille datakeskuksille". Tarkoituksena on luoda kymmenvuotinen veronpalautustuki.
Tuen ehtoihin kuuluisi muun muassa se, että datakeskus hyödyntää tuottamaansa hukkalämpöä tai yltää energiatehokkuudessa riittävälle korkealle tasolle. Kovin ankarilta nämä vaatimukset eivät kuulosta.
Vielä marraskuussa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) julisti, että verovaroin ei pidä tukea pornoa, kryptovaluuttojen louhintaa tai tietoturvan kannalta epämääräisiä sovelluksia, joihin datakeskuksia niin ikään voidaan hyödyntää. Hallituksen tuoreessa tiedotteessa ei noista teemoista puhuta mitään.
Datakeskusten vastustus on noussut arvioista, että keskukset eivät luo korkean osaamisen työpaikkoja, kansainvälisten toimijoiden voitot valuvat ulkomaille, samoin siitä, että keskusten kova sähkönkulutus voi nostaa kuluttajien sähkön hintaa.
Nämä kaikki voivat toteutua, jos asiat hoidetaan huonosti.
Se, että datakeskuksia asettuu nyt Suomeen, toivottavasti kuitenkin luo Suomesta kuvaa vakaana ympäristönä, jonne on helppo investoida. Se voisi tuoda tänne myös sellaisia hankkeita, joiden yhteiskunnalliset hyödyt ja lisäarvo ovat kirkkaammin osoitettavissa.