Pääkirjoitus
Tilaajille

Ihmisten riisto kuriin – ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön laajuutta ei ole välttämättä ymmärretty

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaa on syytä tehostaa ja ottaa käyttöön uusia ehdotettuja toimenpiteitä. Nyt on korkea aika tehdä töitä sen puolesta, että Suomessa toimitaan jatkossakin suomalaisten työmarkkinoiden pelisäännöillä.

Työmininsteri Tuula Haataisen keväällä asettama työryhmä on valmistellut työperäisen maahanmuuton hyväksikäytön vastaisia toimia osana harmaan talouden torjunnan strategiaa. Ministerin mukaan työperäistä maahanmuuttoa edistetään vain, jos sen rinnalla kulkevat toimenpiteet, jotka torjuvat haittailmiöitä.
Työmininsteri Tuula Haataisen keväällä asettama työryhmä on valmistellut työperäisen maahanmuuton hyväksikäytön vastaisia toimia osana harmaan talouden torjunnan strategiaa. Ministerin mukaan työperäistä maahanmuuttoa edistetään vain, jos sen rinnalla kulkevat toimenpiteet, jotka torjuvat haittailmiöitä.
Kuva: Jussi Leinonen

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan saadaan kaivattuja uusia työkaluja, kun työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän toimenpide-ehdotukset toteutetaan ja osa niistä tulee lakipaketteina eduskuntaan vielä tänä syksynä.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö jää helposti piiloon. Tavallinen kuluttaja ei aina havaitse riistotyötä käyttäessään tarjolla olevia palveluja, vaan tyytyy ihastelemaan vierasmaalaisten työntekijöiden ahkeruutta. Toisaalta yleisen elämänkokemuksen perusteella pitäisi ymmärtää, mistä on kyse, sillä havaittavissa on myös tapauksia, joissa työvoiman riistomaiset olosuhteet paistavat läpi.

Ongelman laajuutta ei välttämättä ole ymmärretty. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on monisyinen vyyhti harmaata taloutta, jossa ilmenee pimeää työvoimaa, kiskonnan tapaista työsyrjintää, hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttäjälle työehdoista tinkiminen on tuottoisaa liiketoimintaa. Tähän saakka myös kiinnijäämisen riski on ollut vähäinen. Ilmiön rehottaminen vääristää kuitenkin kilpailua ja rehelliset työnantajat ja heidän yritystoimintansa kärsivät.

Julkisuudessa on käsitelty tapauksia, joissa ulkomaiset työntekijät ovat paiskineet pitkää päivää huonolla palkalla. Riistomaisissa olosuhteissa työntekijät ovat olleet täysin työnantajastaan riippuvaisia, joten tilanteista irtautumisen riskit ovat pelottaneet työntekijöitä.

Tällaisissa tapauksissa kyse on usein systemaattisesta, ammattimaisesta ja erittäin kannattavasta liiketoiminnasta. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) vetoaakin, että harva meistä haluaa tukea rikollista toimintaa tai harmaata taloutta.

Kurssia onkin syytä muuttaa. Jatkossa uhreja on voitava suojella nykyistä paremmin ja tehdä hyväksikäyttöön syyllistyvän työnantajan tilanne tukalaksi. Ei voi olla niin, että hyväksikäytön uhri maksaa viulut, mutta hyväksikäyttäjä jatkaa porskuttamistaan.

Siksi on perusteltua, että väärinkäytöksillä altistavia porsaanreikiä tukitaan, lisätään aluehallintoviranomaisten mahdollisuuksia langettaa seuraamusmaksuja, parannetaan hyväksikäytön uhrien asemaa, korvamerkitään poliisin resursseja ja niin edelleen.

Herättelyä tarvitaan monella tasolla niin kansalaisten, yrittäjien kuin viranomaisten kohdalla, jotta ongelmiin puututaan määrätietoisesti ja kitketään huonoa kehitystä.

Suomi on vasta rakentamassa uutta maahanmuuttopolitiikkaa, joka mahdollistaa lähivuosikymmeninä tarvittavan ulkomaisen työvoiman tulon Suomeen. Lainsäädännön ja valvontaviranomaisten toimintaedellytysten on oltava kunnossa sitä tilannetta varten, jossa ulkomaisten työntekijöiden määrä kasvaa nykyisestä.

Jos asiaan ei puututa, niin ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö laajenee ja nakertaa suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Nyt on korkea tehdä töitä sen puolesta, että Suomessa toimitaan jatkossakin suomalaisten työmarkkinoiden pelisäännöillä.