Kauan valmisteltu soteuudistus käynnistyy vuoden vaihteessa. Kaikkineen tarpeelliseksi nähty uudistus kipuilee jo nyt valtavaa tekijäpulaa ja rahoituksen niukkuutta.
Kunnat taas pohtivat, millaista on tuleva toiminta, kun käyttötaloudesta poistuu 60 prosenttia, veroprosentti pienenee 12,4 prosenttia ja vanhat velat jäävät kuntaan.
Mikä on kunnan ydintehtävä ensivuoden jälkeen? Viimeiset 100 vuotta on hoidettu ihmisiä ja pelkästään nämä asiat ovat vieneet kuntapäättäjien ajasta 70 prosenttia.
Näillä ajatuksilla Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on kiertänyt tänä vuonna lähes kaikki toiminta-alueemme kunnanhallitukset tai valtuustot. Olemme käyneet läpi kuntabarometrin tuloksia ja samalla herätelleet keskustelua, miten kunta suuntaa toimintaansa ensivuoden alusta. Kun hoitamisesta siirrytään kehittämiseen, niin miten elinkeinopolitiikan rooli muuttuu?
Yrittäjyysnäkökulmaa mukaan valmisteluun
Yrittäjäjärjestö on myös ollut tiiviisti mukana hyvinvointialueen valmistelussa tuoden esille yrittäjyysnäkökulmaa. Onnistumisiakin on tullut muun muassa hyvinvointistrategian sisältöihin ja järjestämissopimukseen. Monituottajuus on näissä molemmissa asiakirjoissa tunnistettu ja todettu tärkeäksi kehittämisen kohteeksi.
Sen sijaan inhouse-yhtiöiden perustamiseen ateria- ja puhtaanapitopalveluihin ei vaikuttamisemme joitakin kuntia lukuun ottamatta tehonnut. Olemme varmoja, että ne alueet, jotka jäivät fiksusti inhouse-yhtiöstä pois, ovat saamassa hyvät yksityiset toimijat tuottamaan palveluita hyvinvointialueen tarpeisiin.
Suomen Yrittäjien, EK:n ja muiden järjestöjen puolesta on nostettu inhouse-yhtiöiden toiminta tiukkaan syyniin. Tämä kokonaisuus etenee omaa latuaan.
Yritystoiminnalle jätettävä tilaa kehittyä
Me täällä alueella toivomme ensisijaisesti laajaa pohdintaa siitä, mitä asioita julkisen kannattaa itse tehdä ja mitä ei?
Alueellisen elinvoiman näkökulmasta olisi järkevä antaa markkinoiden hoitaa ne kokonaisuudet, joissa toimijoita löytyy. Hankintaosaaminen ja markkinoiden tuntemus on julkisella puolella oltava kunnossa.
Tällöin voi hyvää tulevaisuutta olla esimerkiksi, että koulujen ruokailut tai koulun siivouksen hoitaa paikallinen yritys. Kun annetaan alueellisen yritystoiminnan kehittyä niin, silloin ei tarvitse kunnan jäteyhtiön perustaa kirpputoria tontilleen, vaan hakea näillekin toimijat paikkakunnalta.
Iso Inhouse-yhtiö voi vaarantaa hyvän elinkeinopolitiikan
Kun ymmärretään palvelumarkkinan mahdollisuudet, on palvelusetelit myös monipuolisesti käytössä. Alueelle ei tieten tahtoen rakenneta isoja inhouse-yhtiöitä, kun halutaan tehdä hyvää elinkeinopolitiikkaa.
Sinä kauniina päivänä, kun toiminnan ylläpito ei julkisin varoin ole järkevää, on vaara, että inhouse-yhtiön koon takia ainoa ostajaehdokas tulee ulkomailta. Näin kävi muun muassa Oulun kaupungin ateria- ja puhtaanapitopalvelun ulkoistuksessa. Kansainvälinen yhtiö hoitaa tätä bisnestä.
Pitääkö hyvinvointialueen pestä itse pyykitkin?
Kävin vierailulla Oulun keskuspesulassa, joka on inhouse-yhtiö. Tämä yhtiö on esimerkiksi hoitanut erinomaisella tavalla kaikki kilpailutukset ja huomioinut siten paikallisen yritystoiminnan ja ei kilpaile markkinoilla.
Silti uskon, että jopa meidän alueeltamme voisi löytyä toimijoita, jotka voisivat kyseessä olevan pesulakokonaisuuden ostaa. Näin hyvinvointialue voisi jättää pyykkien pesun muille ja keskittyä tältäkin osin tärkeään ydintehtäväänsä ihmisten hoitamiseen.
Näitä pohdintoja eri vaihtoehtojen välillä toivomme nyt kovasti vireille. Pohjois-Pohjanmaa on ollut monessa kohtaa edelläkävijä ja uudistaja. Meidän kannattaa jatkaa uudistamisen tiellä!
Marjo Kolehmainen
toimitusjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät