”Ihan Pelle Pe­lot­to­mi­na” – johtava tutkija Sanna Tyni kertoo, mikä on Oamkin toinen la­ki­sää­tei­nen tehtävä ja miten se pal­ve­lee yri­tyk­siä, kuntia ja kau­pun­ke­ja

Nimikin sen jo kertoo: ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kouluttaa uusia osaajia omalle alueelleen – on ollut jo 30 vuotta.

Johtava tutkija Sanna Tyni Oulun ammattikorkeakoulusta kehittää ratkaisuja, jotka tukevat kestävää ja resurssiviisasta liiketoimintaa.

Sen sijaan Sanna Tyni, Oulun ammattikorkeakoulun johtava tutkija, arvelee, että vain harva tuntee ammattikorkeakoulujen toista lakisääteistä tehtävää.

Näin siitäkin huolimatta, että tehtävän vaikutukset näkyvät ympärillämme kaiken aikaa.

Ratkaisut ja innovaatiot nopeasti käyttöön

Ammattikorkeakoulujen toisella lakisääteisellä tehtävällä Sanna Tyni tarkoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jota tehdään kiinteässä yhteistyössä yritysten, kuntien ja kaupunkien kanssa.

Henkilökohtaisesti tutkiminen ja uuden oppiminen saa Tynin sormet syyhyämään ja aivot leimuamaan.

– On ollut huono viikko, jos ei löytynyt yhtään uutta ideaa, Tyni sanoo naurun säestämänä.

Oamk on investoinut vuosien varrella monipuolisiin soveltavan tutkimuksen laboratorioympäristöihin, jotka ovat myös yritysten käytettävissä. Kuvassa painettavan älykkyyden laboratorio, Oamk Prinlab.

Mutta vakavasti puhuen. Vuonna 2023 Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön yhteistyökumppaneita oli noin 12 700, TKI-henkilöstöä 5 478 ja rahoitus noin 273 miljoonaa euroa. Julkaisuja ilmestyi 11 423.

Vaikuttavista luvuista huolimatta Tyni toteaa, että yliopistojen rooli tutkimusten tekijöinä tunnetaan paremmin kuin ammattikorkeakoulujen vastaava rooli.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimustyöllä on kuitenkin eronsa.

Yliopistoissa tehdään perustutkimusta ja siitä kumpuavaa soveltavaa tutkimusta. Ammattikorkeakouluissa sen sijaan keskitytään soveltavaan tutkimukseen eli tutkimukseen lähellä arjen ja kentän toimintaa. Tavoitteina ovat sellaiset ratkaisut ja innovaatiot, jotka ovat otettavissa nopeasti käyttöön yrityksissä, kunnissa ja kaupungeissa työelämän tukemiseen ja alueellisen elinkeinotoiminnan vahvistamiseen ja uudistamiseen.

– Soveltava tutkimus tähtää uusiin palveluihin, tuotteisiin ja toimintamalleihin. Tutkimustiedon tuloksena syntyy myös kokonaan uusia yrityksiä, Tyni kiteyttää.

Paras osaaminen vaatii törmäyttämistä

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotehtävässä Sanna Tyni alleviivaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Hän pitää yhteistyötä erityisen tärkeänä kahdesta syystä.

Ensinäkin paras osaaminen syntyy erilaisten ajatusten, näkemysten ja näkökulmien törmäyttämisestä. Se, mikä mahdollistaa monimuotoisuuden, eri taustoista tulvien ihmisten osaamisen hedelmällisen vuoropuhelun, on yhteistyö.

– Tällä tavoin yhdessä, ihan Pelle Pelottomina, mietitään ja kehitetään jotain, mitä kukaan muu ei ole vielä hoksannut kokeilla, Tyni naurahtaa.

Korkeakoulun ja yrityksen tiiviissä yhteistyössä voittavat kaikki. Erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan ja resurssien käyttö on tehokasta.

Toiseksi Tyni korostaa, että yhteistyössä on voimaa. Yhteistyökumppanit yhdistävät paitsi osaamisensa myös sellaisia resursseja kuin raha, aika, raaka-aineet ja tukijoukot. Hyväksi esimerkiksi käy Oamkin Ekoenergia-hanke, joka keskittyy biopohjaisiin energiantuotantomahdollisuuksiin. Hanke kerää yhteen biomassan alueelliset tuottajat ja toimijat, biokaasulaitososaamisen, tutkimusorganisaatiot ja myös julkista sektoria.

Tyni kutsuu Oamkia yritysten ja julkisen sektorin työkaveriksi, joka voi tarjota tutkimuspalveluitaan avuksi mitä moninaisempiin haasteisiin ja ratkaisua vaativiin asioihin. Työkaveriuudessa on myös taloudellinen näkökulma.

– Ei kaikilla yrityksillä kannata lähteä investoimaan esimerkiksi sellaisiin tutkimus- ja kehittämisympäristöihin, jossa pystyttäisiin testaamaan innovaatiota tarpeeksi monipuolisesti, Tyni nostaa esille.

Alueellisen kehitystoiminnan vaikutus yli rajojen

Epäorgaanisen kemian alalta väitellyt Tyni työskentelee itse Oamkissa vähähiilisyyden painoalalla, toisin sanoen kestävien ja vihreiden ratkaisujen edistämisen parissa. Yksi tällainen kokonaisuus on paikallinen ruokaekosysteemi.

– Yhteis- ja kehitystyö täällä Pohjois-Pohjanmaalla eri tahojen kanssa on erittäin tärkeää, sillä emme halua lopettaa ruuan tuotantoa omalla alueellamme. Oma tuotanto liittyy muun muassa huoltovarmuuteen.

Ruuantuotanto on tärkeä osa Pohjois-Pohjanmaan elinkeinorakennetta myös huoltovarmuuden vuoksi.

Kun puhutaan paikallisesta ruokaekosysteemistä ja sen edistämisestä, on huomioitava myös ilmastonmuutos: miten ruuantuotanto muuttuu ilmaston muutoksen myötä ja mitkä ovat esimerkiksi uusia kasveja, joilla voidaan vahvistaa ruuan alkutuotantoa pohjoisessa. Tyni korostaa, että samalla alueellinen kehittämistehtävä ja vahvistaminen laajenee vaikuttamaan suoraan Suomeen valtiona, mutta se voi olla myös yksi osa-alue EU-tason toimintaa.

– Vaikka ollaan paikallisia, kehitystoimilla on aina laajempi vaikutus kuin mikä saattaa aluksi näyttäytyä.

Oamkin ja muiden ammattikorkeakoulujen lakisääteisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävässä alueellisuus painottuu vahvasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö ammattikorkeakoulut olisi myös verkottuneet laajasti kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja osaamiskeskittymiin. Niin ikään rahoitusta haetaan erilaille TKI-hankkeille enenevissä määrin kansainvälisistä rahoituslähteistä.