Hyvinvointialueiden käynnistäminen on ollut suuri ponnistus ja edelleen hyvinvointialueilla eletään muutoksen keskellä. Uudistuksen keskeinen tavoite on ollut tarjota yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kaikille hyvinvointialueella asuville.
Vaikka uudistuksen täytäntöönpanon kanssa on tehty paljon töitä, monia alueiden toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä on vielä ratkaisematta. Kehitystyö tulee viemään aikaa ja matkan varrella tullaan vielä tunnistamaan uusiakin kehitystarpeita.
Hyvinvointialueiden asiakkaille pitkään jatkuva muutostilanne saattaa aiheuttaa hämmennystä. Vaikka hyvinvointialueen tasolla sote-palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta pyritään vahvistamaan, yksittäisen asiakkaan näkökulmasta muutokset saattavat näyttäytyä jopa heikentyneenä palveluna.
Sote-keskusten toimintoja ja palvelupolkuja uudistetaan. Totuttuihin palveluihin tulee väistämättä muutoksia. Esimerkiksi digitaalisia ja liikkuvia palveluita vahvistamalla pyritään palveluiden laadun parantamiseen kustannuksia hilliten. Tieto uudistuneista palveluista ei aina myöskään tavoita asiakasta, vaikka niistä viestittäisiinkin eri kanavissa.
Monet muutokset ja uudistukset voivat aiheuttaa hämmennystä myös hyvinvointialueiden sisällä, ja työntekijöiden hämmennys saattaa heijastua asiakkaan palvelutilanteisiin. Onkin tärkeää, että uudistuksen täytäntöönpanossa on vahva työyksikkötason näkökulma ja yhteistyö työntekijöiden kanssa: uudistushan tehdään näkyväksi ja todeksi näissä työyksiköissä.
Yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen ja päivittäminen yksikkötasolla on keskeistä, jotta voidaan tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja niiden muutokset, mahdolliset palvelujen haasteet ja tuen tarve. Tällä tavoin voidaan varmistaa, että uudistuksen tavoitteet saavutetaan ja että se tukee parempaa hyvinvointia alueella.
Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia (OLLAPPA) -hankkeessa olemme kirjoittaneet oppaita sekä kouluttaneet ja tukeneet esihenkilöitä uusien kehittämisvälineiden käyttöön.
Yksi näistä välineistä on Kehityskartta, joka auttaa työyksikköä luomaan kokonaiskuvaa meneillään olevista muutoksista yhdessä työntekijöiden kanssa. Esihenkilöiden kokemus on, että Kehityskartta tukee työyhteisön yhteistä keskustelua työn moninaisesta muutoksesta, tekevät näkyväksi työn prioriteetteja ja auttavat työyhteisöä tekemään työtä eteenpäin vieviä parannuksia.
Hyvinvointialueiden työn sujuvuutta parantavat ratkaisut eivät ole yhdentekeviä asiakkaan näkökulmasta, sillä viime kädessä asiakkaan palvelu tuotetaan ja palvelukokemus syntyy sote-ammattilaisten ja asiakkaiden kohtaamisissa. Näiden ratkaisujen kehittämiseen on varattava aikaa. Muuten hyvinvointiuudistus uhkaa jäädä torsoksi.
Anna-Leena Kurki
erityisasiantuntija
Nina Olin
vanhempi konsultti
Työterveyslaitos