Hy­vin­voin­tia­lue­joh­ta­jat va­kuut­ta­vat – Pal­ve­lut eivät ole krii­sis­sä ja osa pal­ve­luis­ta toimii pa­rem­min kuin ennen uu­dis­tus­ta

Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista. Näin vakuuttavat hyvinvointialuejohtajat yhteisessä kannanotossaan maanantaina.

– Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti, hyvinvointialuejohtajat toteavat tiedotteessaan.

Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoman mukaan palvelujen uudistaminen näkyy asukkaiden arjessa.

Kuva: Pekka Peura /arkisto

Asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei hyvinvointialuejohtajien mukaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista. He toteavat, että vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.

– Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma sanoo.

Kannanoton mukaan kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa niin, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.

– Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan, hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn toteaa.

Hyvinvointialuejohtajat toteavat olevansa sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon.

– Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen, tiedotteessa todetaan.

Hyvinvointialueiden johtajien tekemän listauksen mukaan esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen.

Koko maan tasolla jonojen erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle todetaan lyhentyneen merkittävästi.

Hyvinvointialuejohtajat toteavat myös, että henkilöstöpula on monella alueella taittunut, ja sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useammin suomalaisen  ulottuvilla.

Sote-menojen kasvun takana on hyvinvointialuejohtajien mukaan ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa kunta- ja kuntayhtymäpohjaisessa mallissa.