Valtiovarainministeriö julkaisi 21. syyskuuta viimeisimmät laskelmat hyvinvointialueiden rahoituksesta vuodelle 2027. Tulos osoittaa mallin perusongelman, rahoituksen kehitys eriytyy voimakkaasti eri puolilla Suomea.
Keskimäärin rahoitus nousee hyvinvointialueilla ensi vuonna tämän vuoden tasosta 1,3 prosenttia. Pohteella kasvu on hiukan tätä suurempi, 1,4 prosenttia. Koska palkankorotukset, inflaatio ja palvelutarpeen kasvu lisäävät kuluja rahoituksen nousua huomattavasti enemmän, on alueilla huomattavia sopeuttamistarpeita.
Erityisen tukala on niiden viiden alueen, Etelä-Karjalan, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Savon ja Satakunnan tilanne, joiden rahoitus ei kasva lainkaan. Etenkin, koska kaikilla näillä hyvinvointialueilla on lisäksi katettavanaan aiempien vuosien alijäämät.
Rahoituksen muutokset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri puolille Suomea. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa 4,3 prosenttia ja Helsingin 3,1 prosenttia. Helsingillä asiat ovat erityisen hyvin, koska sille on ehtinyt kertyä ylijäämiä yhteensä jo yli 200 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on jakanut alueet kehittyviin ja kuihtuviin käytännössä sen perusteella, kasvaako alueen väkiluku vai pieneneekö se. Tilanne on kestämätön järjestelmälle, jonka tavoitteena on turvata palvelut yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.
Nykyisellä rahoitusmallilla ei voida enää jatkaa, vaan se tarvitsee perusteellisen päivityksen viimeistään tulevan vaalikauden aluksi. Nykyinen monimutkainen rahoitusmalli on korvattava ennustettavammalla mallilla, joka kannustaa ennaltaehkäisyyn, perustuu vaikuttavuuteen ja kohtelee eri hyvinvointialueita tasapuolisesti.
Hyvinvointialueiden kannalta tärkeimmät vaalit eivät ole aluevaalit, vaan tulevat eduskuntavaalit.
Mika Rämet
Pohde, aluehallituksen 1. vpj. (vihr.), Oulu