Mainos

Hy­vin­voin­ti­alueen pal­ve­lu­ja val­mis­tel­laan – on reilu puoli vuotta aikaa luoda Poh­jois-Poh­jan­maal­le yrit­tä­jä­myön­tei­nen pal­ve­lu­stra­te­gia

Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee hyvinvointialueen palveluja. On reilu puoli vuotta aikaa luoda hyvinvointialueelle yrittäjämyönteinen palvelustrategia.

Maakuntavaalit ovat äärimmäisen tärkeät sotealan yrittäjien kannalta, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolemainen.
Maakuntavaalit ovat äärimmäisen tärkeät sotealan yrittäjien kannalta, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolemainen.

Yrittäjillä on reilu puoli vuotta aikaa lisätä yrittäjämyönteisyyttä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelustrategiaan.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toivoo, että hyvinvointialueen väliaikaisella valmistelutoimielimellä riittää rohkeutta nostaa paikalliseen palvelustrategiaan yksityistä palvelutuotantoa tukevia linjauksia. Niiden avulla voidaan turvataan yhdenvertaiset ja hyvät palvelut maakunnan asukkaille.

”Yrittäjille on tärkeää julkisten palvelujen kustannusten avaaminen. Kustannuksia vertailemalla pystytään selvittämään, mikä on kokonaistaloudellisesti paras tapa tuottaa palvelut alueen asukkaille”,  Kolehmainen tiivistää.

Palvelustrategian valmistelutyötä tehdään helmikuun loppuun asti. Hyvinvointialueiden aluevaaleissa sunnuntaina 23.1.2022 valitaan valtuusto jokaiselle maan 21 hyvinvointialueelle. Valtuusto aloittaa  toimintansa 1.3.2022 ja vahvistaa palvelustrategian.

Vetovoimaa monituottajamallista

Monituottajamallin sisällyttäminen palvelustrategiaan on yrittäjille äärimmäisen tärkeä. Linjaus antaa yksityisille toimijoille rohkeutta investoida ja kehittää omaa toimintaa ja antaa ylipäätään uskoa soteyritysten toimintaedellytyksiin Pohjois-Pohjanmaalla.

”Vaikka ensisijainen palvelujen tuottaja on julkinen toimija, nykylaissa ei ole mitään estettä kehittää Pohjois-Pohjanmaalle omaa palvelumarkkinaa.”

Työvoimasta kilpaillaan toimialalla suuresti. Mitä parempi ja monipuolisempi on yritysten tarjonta alueella, sitä vetovoimaisempi on toimiala.

”Alan työntekijän kannalta on vetovoimatekijä, jos hänelle on tarjolla useampia vaihtoehtoja kuin vain julkinen puoli. Kun hänelle on tarjolla useita mahdollisuuksia ja hän voi kilpailuttaa omaa osaamistansa. Eli ei vain yritysten toimintaedellytysten turvaaminen, vaan koko toimialan työvoiman turvaaminen onnistuu paremmin kun alueella on erilaisia toimijoita ja alueen uudistumiskyvystä huolehditaan”, Kolehmainen pohtii.

Pohjois-Pohjanmaan omaa palvelumarkkinaa kehittämällä huolehditaan hyvien palveluiden lisäksi myös toimialan vetovoimaisuudesta alueellamme.

60 % julkista ja 40 % yksityistä

Marjo Kolehmainen pitää parhaana sellaista ylätason toivetta, jossa 60 prosenttia hyvinvointialueen kaikista sotepalveluista tuottaisi julkinen puoli ja 40 prosenttia palveluista tuottaisi yksityinen toimija.

”Tällainen strateginen tavoite takaisi yksityisille toimijoille selkeän paikan tulevaisuuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Linjaus antaisi sotealan yrittäjille mahdollisuuden toimia ja se sisältää nykytilaan verrattuna ajatuksen, että se edellyttää järjestäjältä myös velvollisuutta kehittää palvelumarkkinaa”, Kolehmainen sanoo.

Yrittäjäjärjestö tähdentää myös hyvinvointialueen ostopalvelujen hankintaohjeiden tärkeyttä. ”Hankintaohjeet pitää muotoilla sellaisiksi, että ohjeiston tukemana hyvinvointialueen palvelujen tuottamiseen saadaan mukaan paras mahdollinen osaaminen ja sitä kautta palvelut paranevat. Huolellisesti laadittujen hankintaohjeiden avulla päästää kehittämään maakunnan paikallista palvelumarkkinaa.”

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien päällimmäisenä tavoitteena on turvata sotealan yritysten toimintamahdollisuudet hyvinvointialueella.

”Maaliskuun alusta aloittava maakuntavaltuusto on tärkeässä roolissa ja tekee päätökset. Ajankohtainen neuvo yrittäjille onkin, että nyt kannattaa innostua politiikasta ja vaikka lähteä ehdokkaaksi hyvinvointivaaleihin. Ja ainakin yrittäjäkunnan kannattaa käydä äänestämässä maakuntavaaleissa 23. tammikuuta”, Kolehmainen ohjeistaa yrittäjiä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat tyytyväisiä, että ovat mukana strategiatyössä. ”Toimijoiden kanssa on sovittu muun muassa, että yrittäjille kerrotaan mitä valmistelussa tapahtuu ja samalla kuullaan yrittäjien ajatuksia. Vaikutusmahdollisuuksia on jo nyt, siksi kannattaa tulla tulla yrittäjäjärjeston avoimen sparrausverkoston tilaisuuksiin vaikuttamaan”, Kolehmainen kannustaa.

Seuraava soteyrittäjien sparrausryhmän kokoontuu 30. syyskuuta kello 17 teamsilla.

Yrittäjien tavoitteita
  • Palvelustrategiassa toteutetaan järjestäjä- ja tuottajatoimintojen eriyttäminen. Palvelustrategiassa on oltava selkeitä kirjauksia siitä, että hyvinvointialue kehittää palvelumarkkinoita, edistää monituottajamallin syntymistä sekä hyödyntää yksityisen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluita.
  • Palvelustrategiaan kirjataan tavoite kustannusten läpinäkyvyydestä sekä kehitetään hyvinvointialueen oman palvelutuotannon ja yksityiseltä hankittujen palvelujen vertailukelpoisuutta.
  • Palvelustrategiassa täytyy huomioida hankintalain hengen noudattaminen ja sen tavoitteiden saavuttaminen.
  • Hyvinvointialue hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla palvelusetelijärjestelmiä, henkilökohtaisia budjetteja ja ostopalveluita.


Tuiran Fysion toimitusjohtaja Ville-Antti Jaakkola ei tiedä, mitä sote-uudistus tuo mukanaan: ”Teemme työtämme niin hyvin ja niin pitkään kuin se on mahdollista”
Susanna Lähdesmäki
Tuiran Fysion toimitusjohtaja Ville-Antti Jaakkola ei tiedä, miten maaliskuun alusta voimaan tuleva sote-uudistus muuttaa yrityksen toimintaa.
Tuiran Fysion toimitusjohtaja Ville-Antti Jaakkola ei tiedä, miten maaliskuun alusta voimaan tuleva sote-uudistus muuttaa yrityksen toimintaa.

Pitkää veivattu sote-uudistus vaikuttaa monen alan yrittäjän silmissä maratonilta. Tosin sillä erotuksella, että yrittäjä ei juoksijan tavoin tiedä, mikä häntä maalissa odottaa.

Oululaisen Tuiran Fysion yrittäjä Ville-Antti Jaakkola tuskailee, että tulevaan on vaikea valmistautua. ”Tässä on noin puoli vuotta aikaa elää nykyistä yrittämisen aikaa, mutta sen jälkeen tulevasta ei ole mitään tietoa.”

Jaakkolan mielestä tilanne on yrittäjälle kohtuuton. ”Meille Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki ja Kela ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, mutta emme tiedä miten soteuudistus vaikuttaa yhteistyöhön. Siksi olemme pyrkineet täydentämään asiakaskuntaa itse maksavilla asiakkailla, ettei yrityksen tulevaisuus jäisi kokonaan isojen sopimusasiakkaiden varaan. Noin puolet yrityksen asiakkaista on sellaisia, jotka maksavat itse hoitonsa.”

Jaakkolaa pelottaa, että tulevaisuudessa pienet sotealan yritykset jäävät alan jättiläisten jalkoihin. ”Pelottaa, että palveluja ostetaan vain isoilta toimijoilta. Olemme pyrkineet erikoistumaan ja kouluttautumaan, että täyttäisimme paremmin kilpailutusten kriteerit isojen toimijoiden rinnalla.”

Jaakkola on 7 vuotta luotsannut jo 40 vuoden ajan toiminutta Tuiran Fysiota. Hänen yrityksenä palkkalistoilla on 30 fysioterapeuttia. Ja asiakaskunta on laaja. Sote-uudistus vaikuttaa jollakin tavalla heidän jokaisen arkeen ja elämään, kun maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuun alusta.

Uudistus herättää lohduttomia ajatuksia yrittäjän ja hänen työntekijöittensä mielissä. Jotkut asiakkaatkin kyselevät, miten uudistus vaikuttaa heidän saamiinsa palveluihin.

”Me emme tiedä, mitä odottaa. Teemme työtämme niin hyvin ja niin kauan, kuin se on mahdollista.”