Sirkus: Kahden lapsen äiti sai syk­syl­lä puhelun ja päätti karata sir­kuk­sen matkaan

Oulu: Ro­tuaa­rin palloa vaivaa mys­ti­nen vika, jota sel­vi­te­tään edel­leen

Luitko jo tämän: Suun­nis­tus­ki­sa sai uuden kään­teen, kun Mu­hok­sen met­säs­tä löytyi Kel­los­ta ka­don­nut nainen

Mainos: Markkinointitoimisto Kolmas Polvi etsii markkinoinnin asiantuntijaa - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Hy­vin­voin­ti­alue on ter­vey­den­huol­toa laa­jem­pi ko­ko­nai­suus – koko maassa tar­vi­taan yh­den­mu­kais­ta ar­vioin­ti­kri­tee­ris­töä sekä riit­tä­vän pitkää seu­ran­ta-ai­kaa ennen seu­raa­via ra­ken­teel­li­sia muu­tok­sia

Hyvinvointialueet ovat toimineet runsaat neljä kuukautta, ja nyt on jo esitetty seuraavia rakenteellisia uudistuksia. Keskustelu näyttää jumittuneen aiemmalle tasolle hyvinvointialueiden lukumäärästä. Kuitenkin vain osa terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastuspalvelujen kokonaisuudesta saisi suoraa hyötyä alueiden määrän vähentämisestä. Ei myöskään ole syytä unohtaa, että hyvinvointialue on myös alueellista demokratiaa toteuttava ja kansalaisten osallisuutta organisoiva toimija.

Julkisessa keskustelussa korostuu pääosin erikoissairaanhoidon näkökulma, vaikka se on kustannuksiltaan vain kolmasosa kokonaisuudesta. Peruspalvelut muodostavat noin kaksi kolmasosaa hyvinvointialueiden palveluista. Sosiaalihuollon palveluiden osuus kokonaisuudesta on lähes 40 prosenttia.

Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen ja osaamisen aiempaa parempi yhteen nivominen. Tämä koskee sekä suunnittelua, organisointia että ammatillisia käytäntöjä ja osaamisia. Peruspalveluiden integraation vahvistamisen näkökulmasta voimavarojen suuntaaminen uusiin rakenteellisiin reformeihin olisi tässä vaiheessa tarpeetonta, jopa haitallista.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.