Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala kirjoitti (HS 26.1.) vahvaa asiaa jättimäisistä päiväkodeista eli jättäreistä.
”Varhaiskasvatusympäristön tulee lain mukaan olla kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen. Jättimäiset päiväkodit eivät näitä kriteereitä täytä, ne päinvastoin heikentävät ratkaisevasti pienten lasten kasvuolosuhteita.”
Hän jatkoi: ”Lasten aivoja olisi tärkeää suojella karsimalla turhaa ja vahingollista ärsykekuormaa. Jättäreissä se ei onnistu.
Lapsivaikutusten huolellinen arvioiminen paljastaa tämän nopeasti myös kuntapäättäjille. Se auttaa heitä toivottavasti tiedostamaan, mistä kaikesta he päiväkotien rakentamisesta päättäessään ottavat vastuun.”
Jättimäisiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköitä rakennetaan koko ajan enenevässä määrin niin meillä Suomessa kuin muuallakin – Oulussakin tiivistyvään tahtiin.
Muissa Pohjoismaissa on jo havahduttu asialle, ja alettu vähentämään niiden rakentamista. Norjassa opetusministeriön teettämän tutkimuksen tulokset kertoivat, että kooltaan paras on 60 lapsen päiväkoti.
Kun palveluverkkoa ollaan jälleen kerran nostamassa Oulussa päättäjien agendalle, olisi mitä parhain ajankohta huomioida päätöksenteossa tämä tutkittu ja lapsivaikutusten arviointiin perustuva fakta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jättiyksiköitä koskien.
Tilanne tarjoaa istuville ja tuleville päättäjille erinomaisen mahdollisuuden tarkastella niin maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta kuin uudelleen jo olemassa olevaa pienempien yksiköiden, tai lasten määrän vähentyessä luonnostaan, pienenevien yksiköiden muodostamaa palveluverkkoa. Se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella olemassa olevien kiinteistöjen ylläpitämistä tai peruskorjausta eri puolilla kaupunkia vaihtoehtona uusien suurten ja kalliiden yksiköiden rakentamiselle tai toistuvalle laajentamiselle.
Kysynkin: Voisiko Oulu olla kaupunki, joka tunnetaan sekä rakennuksina että ryhmäkooltaan pienistä lähipäiväkodeistaan ja -kouluistaan eri puolilla kaupunkia?
Voisiko Oulu näyttää niillä esimerkkiä muille ja houkuttaa tänne lisää lapsiperheitä ja lapsia, uusia asukkaita ja yrittäjiä? Voisiko tämä ajattelutavan muutos olla yksi merkittävä Oulun veto- ja pitovoimatekijä ja alueidenkin elinvoiman varmistaja?
Oulun Keskusta on tuoreessa kuntavaaliohjelmassaan linjannut, että lasten terveellisen kehityksen ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavan kokonaishyvinvoinnin vuoksi suurten varhaiskasvatuksen ja perusopetusyksiköiden keskittävälle rakentamiselle on Oulussakin tehtävä stoppi.
Lapsissa ja nuorissa kasvaa tulevaisuuden tekijämme ja rakentajamme – he ovat tulevia vanhempia, yhteiskunnan suunnittelijoita, palveluammattilaisia, yrittäjiä ja päättäjiä. Miksi siis emme takaisi heille kotien tuen ohella parasta mahdollista kasvualustaa tärkeimpiin lapsuuden ja nuoruuden vuosiin?
Suvi Helanen
valtuutettu (kesk.), hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan vpj., Oulunsalo