Isot ikkunat pitää olla, jotta maisemasta voi kunnolla nauttia - tämä on ollut suomalaisen mökkeilijän toive aina. Loma-asuntomessut Mäntyharjulla todistavat, että haaveen voi toteuttaa energiaa tuhlaamattakin: 22 kohteesta peräti 13 sijoittuu energiankulutuksessa parhaaseen A-luokkaan.
Messujen ehkä näyttävin - mutta tosin vain G-energialuokkaan sijoittuva - on talo Lokki, kohde numero 17. Sen lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat ovat osa talon lämmitysjärjestelmää.
Valmistajan patteri-ikkunaksi nimeämä tuote luovuttaa jopa 95 prosenttia lämmöstään rakennuksen sisään, ainoastaan viiden prosentin karatessa harakoille. U-arvo, eli rakennusosan lämmöneristyskykyä kuvaava kerroin, on samaa luokkaa kuin parhailla tavallisilla energiaikkunoilla. "Nelilasisen lähes 0,75 ja kolmilasisen noin 0,9", sanoo Ari Kokkonen ikkunoita valmistavasta nivalalaisesta Hatrick Oy:stä.
Kokkosen mukaan patteri-ikkunat paitsi vähentävät talon energiankulutusta myös parantavat asumisviihtyvyyttä. Tavallisesti iso ikkunapinta hohkaa kylmää, ja sen voittamiseksi on tapana ollut nostaa huonelämpöä. Patteri-ikkunat eivät hohka kylmää, joten huonelämpötilaa voi jopa laskea asteen tai kaksi, ja silti ikkunan ääressä viihtyy ilman viluntunnetta.
Satunnaisesti loma-asuntoaan käyttävälle on etua siitä, että ikkunat lämmittävät huonetilat jopa tunnissa. Mökiltä poistuttaessa rakennus myös jäähtyy pian peruslämmölle, eikä energiaa hukata.
Sähkön suosiosta huolimatta messutaloista yli puolet nojaa puulämpöön tavalla tai toisella. Neljässä kohteessa energiaa otetaan maasta, kolmessa auringosta, ja lämpöpumppu - yleisimmin ilmalämpöpumppu - on seitsemässä loma-asunnossa.
Nollaenergiataloja, siis rakennuksia jotka vuositasolla tuottavat keskimäärin saman verran energiaa kuin kuluttavat, on messuilla kolme.
Niistä modernein on kohde numero 22, talo Luukku. Se edustaa suunnittelijoidensa mukaan 2020-luvun määräysten mukaista puutalorakentamista.
Luukku on tehty pääosin opiskelijatyönä Aalto-yliopistossa professori Pekka Heikkisen johdolla. Talo edusti Suomea viime kesänä Madridissa järjestetyssä kansainvälisessä Solar Decathlon Europe -energiatehokkuuskilpailussa, jossa se voitti arkkitehtuurin osakilpailun ja sijoittui koko kilpailussa viidenneksi.
Luukku nojaa rinnakkaisiin järjestelmiin. Siinä on suora sähkölämmitys, yhdistetty ilmanvaihto ja ilmalämmitys, aurinkosähköjärjestelmä sekä energiapihit kodinkoneet. Ikkunalasit vastaavat lämmöneristävyydeltään paksua hirsiseinää. Suunnittelijoiden mukaan talon hiilijalanjälki on pieni, sillä rakennusmateriaaleista 75 prosenttia on uusiutuvia.
"Tulevaisuuden loma-asunnot ovat Luukun kaltaisia", uskoo asuntomessujen projektipäällikkö Asko Patjas.
Messuilla yleisölle esitellään myös VTT:n kehittämää Ekopassia, jonka pitäisi helpottaa loma-asuntojen ekologisuuden vertailua. Passista käy ilmi rakennuksen kokonaisenergiankulutus ja uusiutuvan energian osuus siitä sekä neljä muuta tekijää: saavutettavuus, rakennuksen materiaalitehokkuus, vesi- ja jätehuollon ympäristöystävällisyys. Nämä pisteytetään viiteen luokkaan, jotka ulottuvat heikoimmasta Eko miinuksesta parhaaseen tasoon Eko +++.
Ekopassi muistuttaa kodinkoneiden energiatehokkuusluokitusta, mutta on sitä perusteellisempi, hivenen vaikeammin tulkittava ja osin ristiriitaisempikin. Ekotase on laskettu kaikista Mäntyharjun loma-asunnoista, ja messukävijä löytää sen kunkin talon portinpielestä.
Yksin rakennuksiin ei ekologinen ajattelu Mäntyharjun messuilla rajaudu. Jo keskitetty loma-asuntojen tihentymä kuormittaa luontoa vähemmän kuin mökki siellä, toinen täällä.
Huomiota on kiinnitetty niin ikään ympäröiviin rakennelmiin. Tiiveimmän alueen katuosuudet valaistaan ledivaloin. Viisi valotolppaa kuluttaa sähköä yhteensä noin sata wattia, mikä on jopa seitsemän kertaa vähemmän kuin sama määrä tavallisia katuvaloja.
"Pienestä sähkönkulutuksesta huolimatta valoteho pysyy normien mukaisena", vakuuttaa Mäntyharjun kunnan tekninen johtaja Hannu Lakka.
www.kaleva.fi