Hyvää matkaa Alpo

Toista sataa oululaista oli lauantaina seuraamassa hinaaja-jäänsärkijä Alpon vesille lähtöä. Vuonna 1943 rakennetussa aluksessa ihmisiä kiinnosti sen värikäs menneisyys.

Toista sataa oululaista oli lauantaina seuraamassa hinaaja-jäänsärkijä Alpon vesille lähtöä. Vuonna 1943 rakennetussa aluksessa ihmisiä kiinnosti sen värikäs menneisyys.

Alpo palveli vuonna 1944 Yhdysvaltain armeijaa Normandian maihinnousussa, minkä jälkeen sen ura jatkui Suomessa miinanraivaajana ja Oulussa satamahinaaja-jäänsärkijänä.

Oululaista Veikko Pekkalaa hinaaja kiinnosti, koska hän on itsekin ollut nuorempana merillä miinanraivaushommissa tykkivene Karjalalla. "Onhan se hieno. Jos numero pitäisi antaa, niin kyllä se olisi kymmenen", Pekkala kehui kunnostettua alusta.

Suvi Aalto oli tullut saattelemaan matkaan isäänsä, navigaattori Markus Aaltoa. Hinaajaa enemmän häntä kiinnosti aluksella konepäällikkö Vesa Nummelan kissa Peetu.

"Äiti, minä haluan meille tuommoisen", Suvi Aalto vaati kissaa silitellessään.

Suvi Aallon äiti Taina jaksoi ihmetellä komean kokoista kattia, mutta myös aluksessa riitti hänelle ihastelemista. "Meillä on olohuoneen seinällä maalaus Alposta, jota on katseltu, ja nyt isäntä lähtee sillä Ranskaan."



Parin tunnin
odotus


Alpo irtosi Toppilan satamasta puoli kahden aikaan. Innokkaimmat saattelijat olivat odotelleet hetkeä useamman parin tunnin ajan kylmästä tuulesta ja ajottaisesta sateesta huolimatta. Moni epäili lähdön viivästymisen johtuvan huonosta merisäästä, mutta syynä olivat summittainen aikataulu ja viime hetken järjestelyt.

Aluksen päällikkö Jarkko Ekman oli otettu yleisön määrästä. "Tämä osoittaa, että Oulussa ja Toppilassa ymmärretään vielä merenkulkua. Tämä oli helkkarin hieno homma."

Purseri Heikki Nuortimoa ei väkimäärä yllättänyt. "Alpo kiinnostaa ihmisiä, vaikka se onkin elänyt hiljaiseloa. Tämä on oululaisten lempilapsi", Nuortimo tuumi.

Alpon puksuttaessa Toppilansalmea pitkin Suomen lippu heiluen oli viimeisten jäähyväisten aika. "Pitäkää hauskaa!" huusi joku saattelijoista. "Ja onnea matkaan!" toivotti toinen.

Alpo tööttäsi pari kertaa hyvästiksi ja katosi hetken päästä Toppilansaaren pohjoiskärjen taakse.



Suotuisat
tuulet


Alpon kadottua näkyvistä sade lakkasi. Alus pääsi merelle hyvässä säässä.

Päällikkö Jarkko Ekmanin oli helppo ihastella taivaan rantaa ruorissa ollessaan.

"Täällä on selkeä taivas pohjoisessa. Tuulen nopeus ei ole kuin kuudesta seitsemään metriä sekunnissa", Ekman kertoo. "Tämä tuuli ei ole meille mitään."

Jos ilmojen haltija on loppumatkankin suotuisa, eikä muitakaan ongelmia tule, on Alpo perillä Ranskan Caenissa 2. kesäkuuta sopivasti muutamaa päivää ennen Normandian maihinnousun 60-vuotisjuhlaa.

Ilmoita asiavirheestä