Talo kutkuttaa mielikuvitusta jo julkisivullaan: päärakennuksen kylkeen näyttää kasvaneen kuin jälkeenpäin lisättynä toinen – ja yhdessä pihamaan rakennusten kanssa syntyy vaikutelma suojaisan etupihan ympärille kasvaneesta kylästä. Pääsisäänkäynnin henkäyksenkeveä, läpilasinen tuulikaappi vahvistaa vaikutelmaa kahden talon väliin jäävästä kujanteesta.
Sisälle astuessa talo yllättää. Etupihan suojaisuus vaihtuu korkeaan, valoisaan ja vaaleaan. Alas jokirantaan antava maisema avautuu sisään tulijalle kaikessa näyttävyydessään lähes seinänkokoisten ikkunoiden läpi.
– Talo on syntynyt tähän maisemaan ja sen ehdoilla. Talo on levollinen ja materiaaliensa ja väriensä ansioista asettuu kauniisti joenrannan metsäiseen rinteeseen, summaa talon emäntä.
Maiseman lisäksi talon suunnittelun aineksina ovat olleet asukkaiden muistot maailmalla vietetyistä vuosista, viehtymys vanhaan sekä aktiivinen elämäntapa, johon kuuluu myös monilukuisten ystävien kestitseminen.
Vaikka tilaa ja avaruutta reilun huonekorkeudenkin myötä riittää, vaikutelma ei ole missään tapauksessa kolea.
Hillittyyn ja tunnelmalliseen kokonaisuuteen on ammennettu aineksia Yhdysvaltain itärannikolta, Long Islandin perinteikkäästä huvilatyylistä. Raikkaan rantatalon tunnelmaa vahvistaa seinien rouhea valkoinen lautapinta. Ihastuttava yksityiskohta on yläkerran linjakkaan portaikon kiinteä hiekansävyinen sisalmatto.
Yläkerran aulassa tilan ja avaruuden tuntu jatkuu. Väljyyden vastapainona työ- ja makuhuoneiden maltillisissa neliöissä on viehättävää vinttikamarimaisuutta – käytännöllisyyttä unohtamatta. Arkea helpottavat niin makuuhuoneita yhdistävä läpikäveltävä vaatehuone kuin päämakuuhuoneen yhteydessä oleva kylpyhuone pukeutumistiloineen.
Yksi talon mukavuuksista on arkisisäänkäynti. Kun aktiivinen perhe ja Nelli-koira saapuvat lenkiltä tai varustekasseineen harrastuksistaan, voi kurat suihkuttaa heti ovensuussa käsisuihkulla lattiakaivoon.
Tilaa on myös jättää harrastusvaatteet ja varusteet kuivumaan sellaisina kuin ovat – asunnon eteisaulasta tila erottuu hienovaraisella liukuovella.
Keittiön, ruokailuhuoneen ja aulatilan heleä vaalea vaihtuu olohuoneeseen siirryttäessä karheaan tiilipintaan. Korkealle nousevan harjakaton alla mittasuhteissa ja materiaaleissa on äkkiä läsnä myös vahva vivahdus 1950-lukua.
– Tanskalainen arkkitehtuuri ja suunnittelu miellyttävät, ja mielestäni tähän tilaan on löytynyt paljon toivomaani tyyliä, talon emäntä vahvistaa.
Paikkansa olohuoneesta ovat saaneet sekä Lähi-idän vuosien perua oleva erittäin näyttävä punottu korituoli kuin tanskalaista 1950-luvun designiä oleva kahvitteluryhmä.
– Kokosin arkkitehdille ideoita talon suunnitteluvaiheessa. Itse asiassa tämä punainen tiilipinta oli itsellenikin yllätys – en olisi sitä itse osannut ajatellakaan. Kävi ilmi, että se kuitenkin toistui pienimuotoisesti monissa niistä ideakuvista, jota olin keräillyt.
Monien tunnelmien talo on myös monien tasojen talo. Olohuoneen nurkasta, ikään kuin sivulauseena ja vaatimattomasti löytyy ovi saunaosastolle.
Asuintilojen vilpoisa valoisuus tuntuu jäävän paljon kauemmas kuin vain yhden oven taakse, ja muutaman porrasaskelman laskeutuminen saunaosastolle on kuin polku pihasaunaan. Tunnelmallinen tila ja vilvoitteluterassilta avautuva jokimaisema on aidosti suomalainen.