HS: Bio­lo­gian yli­op­pi­las­ko­keen met­sä­pa­lo­ky­sy­myk­ses­sä useita vir­hei­tä ja har­ha­kä­si­tyk­siä – edes ai­hee­seen eri­kois­tu­nut apu­lais­pro­fes­so­ri ei olisi pys­ty­nyt vas­taa­maan

Helsingin Sanomat uutisoi torstaina ensimmäisenä, että tämän kevään ylioppilaskirjoitusten biologian kokeen kysymys numero yhdeksän on virheellinen. Kysymys käsittelee metsäpalon jälkeisiä metsän vaiheita eli sukkessiota.

– Siinä on virheitä. Koko kysymyksen asettelu on epäonnistunut, metsien häiriöekologian apulaisprofessori Tuomas Aakala Itä-Suomen yliopistosta sanoo HS:n haastattelussa.

Ylioppilaskokeen metsäpalokysymyksessä on annettu materiaaliksi käyriä sisältävä kuva, jonka tarkoitus on esittää metsän tilaa paloa seuraavina vuosina. Aakala näkee virheitä ja harhakäsityksiä kaikissa kuvan käyrissä.

Biologian ylioppilaskokeen tehtävän ohessa ollut kuva 9.A, jossa kuvataan metsän sukkessiota metsäpalon jälkeen.

Esimerkiksi käyrästä numero kaksi hän sanoo HS:n jutussa seuraavasti:

– Tutkimuksista tiedämme, että Fennoskandiassa suurin osa metsäpaloista on kuivien kankaiden pintakuloja, joissa männyt selviävät hengissä. Isot, tuhoisat palot ovat harvinaisia. Koko kysymyksen­asetteluun on leivottu sisään ummehtunut käsitys, että suurin osa puustosta kuolee palossa.

– Mutta vaikka kyseessä olisikin raju latvapalo, silloinkaan biomassa ei katoa, vaan alueelle jää kuollutta puustoa. Se, että edeltävien puu­sukupolvien puusto häviäisi ihmeellisesti jonnekin saman tien, ei pidä paikkaansa.

Aakala sanoi HS:lle, että edes hän ei olisi osannut vastata kysymykseen.

Myös metsäekologi ja luonnonsuojelubiologi Panu Halme Jyväskylän yliopistosta on sitä mieltä, että kysymyksessä on vakavia asiavirheitä. Hän kirjoitti torstaina viestipalvelu Twitterissä, että ongelma on niin merkittävä, että tehtävä pitäisi mitätöidä.

Kokeesta tullut palaute välitetty biologian jaokselle

Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian pääsihteeri Tiina Tähkä kommentoi torstaina Ilta-Sanomien jutussa, että ylioppilaskokeiden tehtävät perustuvat lukion opetussuunnitelmaan. Kyseinen biologian kokeen tehtävä perustuu hänen mukaansa lukiossa käytettävissä oppikirjoissa esitettyihin lähtökohtiin.

Tähkän mukaan kokeesta tullut palaute on välitetty biologian jaokselle, joka sensorikokouksessaan sopii biologian kokeen lopulliset arvostelulinjaukset kyseisen tehtävän osalta.

– Kokelaat vastaavat lukion oppimäärän pohjalta kysymyksiin. Yleensä myös muuta osaamista, jossa käytetään oppiaineen käsitteitä oikein, pidetään ansiona. Tehtäviä ei mitätöidä, mutta tarvittaessa arvostelulinjaa täsmennetään. On aika tavallista, että tehtävissä hyväksytään vaihtoehtoisia lähestymistapoja, kunhan ne ovat perusteltuja, Tähkä kertoo IS:lle.