Tilaajille

Höttö, sose, tykky, puu­te­ri: rak­kaal­la lumella on monta nimeä – suo­ma­lai­sel­le lumi mer­kit­see paljon muu­ta­kin kuin tai­vaal­ta satavaa val­kois­ta ainetta

Kymmenet lumisanat syntyivät tarpeeseen. Ihmisiä kiinnosti erityisesti se, miten lumi vaikutti liikkumiseen ja työntekoon – ja sama kiinnostaa yhä nykyään. Keleillä on aina merkitystä.

-
Kuva: Lea Remes

Juttu on alunperin julkaistu Kalevassa 22.12.2015.

”Jääkiteistä koostuva valkea jauhemainen t. hiutaleinen aine t. kiinteämpi massa.”

Näin lakonisesti Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan lumi.

Suomalaiselle lumi merkitsee kuitenkin paljon muuta kuin valkoista ainetta. Siihen liittyy jopa tunteita. Ja rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Yleiskielen tavanomainen lumisanasto ei ole kovinkaan rikas, mutta määrää kartuttaa se, että murteissa ja arkisessa puhekielessä on monenlaisia kuvailevia nimityksiä, vertauskuvallisia ilmaisuja tai vanhojen ilmausten muunnelmia, kertoo Turun yliopiston suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä