Petteri Orpon hallitus teki välttämätöntä työtä rakentaessaan valtiontalouden sopeutuspakettia. Se panee kuriin valtion tolkutonta velkaantumista.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat päätökset nostivat odotetun myrskyn. Kritiikillä on perusteita. Useat hallituksen linjaukset vaikuttavat hätiköidyiltä ja lyhytnäköisiltä myös säästöjen saavuttamista ajatellen.
Häkellyttävin ratkaisu lienee perusterveydenhuollon hoitotakuun löyhennys. Aika, jonka kuluessa potilaan on päästävä terveydentilansa arviointiin, pitenee kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.
Ennen hallituksen päätöstä hyvinvointialueet ehtivät tehdä ankarasti töitä ja saivat tuloksia, jotta neljäntoista päivän tavoite toteutuisi. Nyt sote-alueilla on lupa heittää saavutukset tien penkalle.
Hallituksen arvion mukaan hoitotakuun höllennys tuo valtiolle vuosittain 130 miljoonan euron säästön. Vasta aika näyttää muutoksen todellisen hinnan.
Pahimmillaan muutos johtaa siihen, että vakavien sairauksien toteaminen viivästyy kohtalokkaasti. Muutos voi aiheuttaa myös sen, että kansalaiset hakeutuvat vaivoineen aiempaa hanakammin päivystysvastaanotoille. Näillä kummallakin on hintansa.
On syytä toivoa, että hyvinvointialueet ottavat nyt asiassa vastuuta, eikä hyvistä tuloksista päästetä irti, vaikka lupa olisi.
Hallituksen linjaus on myös vahvasti eriarvoistava. Lähes kaksi miljoonaa suomalaista pääsee päivässä parissa työterveyshuollon vastaanotolle, mutta työelämän ulkopuolella olevien tilanne heikkenee väistämättä.
Tavoite vahvistaa perusterveydenhuoltoa jää toteutumatta ja sillä on vaikutuksia kansanterveyteen, tiivisti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ykkösvirkamies Ilkka Luoma Kalevassa.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa iso säästöpäätöksiin liittyvä teema on sairaaloiden kohtalo. Alueiden ratkaisut kietoutuvat myös toisiinsa.
Länsi-Pohjan keskussairaalasta Kemistä päättyvät synnytykset ja raskas kirurgia. Ne keskitetään Rovaniemelle.
Tiedossa on samaan aikaan, että Kemin seudulla päättäjät ja kansalaiset katsovat yhä tiiviimmin Oulun ja yliopistosairaalan suuntaan. Synnyttäjillä on oikeus valita synnytyssairaalansa.
Kun tie Oulun ja Kemin välillä on nyt mainiossa kunnassa, yhä useampi kemiläissynnyttäjää ottanee suunnaksi Oulun. Laskut lähtevät silti Laphalle eli Lapin hyvinvointialueelle.
Pohjois-Pohjanmaalla Oulaskankaan sairaalan kirurginen toiminta kevenee. Myös väestölle tarjolla oleva yöpäivystys päättyy. Näin käy myös Raahessa.
Vaikka hoitomenetelmät kehittyvät ja digitaalisuus etenee, suomalainen terveydenhuolto ottaa nyt taka-askelia. Optimistisesti voisi ajatella, että jos ja kun valtiontalous vahvistuu, jotain nyt menetettyä voidaan palauttaa.
Aiemmin nähty ja koettu kuitenkin osoittaa, ettei se ei taida olla realismia.