Taloudelliset panostukset perusterveydenhuoltoon ovat olleet riittämättömät. Terveyskeskusten ydintehtävä, vastaanottotoiminnan kehittäminen, on vaikeutunut. Lääkäriliitto on linjannut, että perusterveydenhuolto pelastetaan lisäämällä huomattavasti lääkäri- ja hoitajavakansseja ja varmistamalla hoitosuhteiden jatkuvuus. Potilaan oikeutta omaan lääkäriin ja hoitajaan tulee vahvistaa.
Kaleva uutisoi (16.2.), kuinka Oulun hyvinvointikeskukset ovat ylikuormittuneita kasvavan palvelutarpeen vuoksi. Kaleva kysyi aluehallituksen jäseniltä, mitä Oulun sosiaali- ja terveyspalveluille pitäisi tehdä.
Pirjo Sirviön mukaan on pohdinnassa, miten valinnanvapautta aiotaan toteuttaa ja voiko kiireettömässä hoidossa valita ajan haluamastaan terveyskeskuksesta. Ajatus on kestämätön hoidon jatkuvuuden ja terveydenhuollon sujuvan toiminnan kannalta. Ajanvarauksen vapauttaminen johtaa potilaiden hoidon pirstaloitumiseen ja häiriökysynnän lisääntymiseen.
Terveydenhuoltolain mukaan ihminen voi valita kiireettömän hoidon paikan hyvinvointialueensa terveyskeskuksesta. Valinta voi kohdistua vain yhteen terveysasemaan kerrallaan, ja uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä. Potilaalla on mahdollisuus valita häntä hoitava ammattihenkilö toiminnan sallimissa rajoissa, ja hänet tulee ohjata häntä aiemmin hoitaneen lääkärin hoitoon aina, kun se on mahdollista.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi PPSHP:n ja Oulun yliopiston laatiman Omalääkäri 2.0 selvityksen 16.8.2022. Selvityksen mukaan kiistaton tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee ja sairastuvuus sekä kuolleisuus vähenevät merkittävästi. Samalla terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee.
Selvitys ehdottaa ratkaisuksi hoidon jatkuvuusmallia. Siinä keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja moniammatillisen tiimin muita jäseniä.