Eduskuntapuolueiden enemmistö on päässyt sopuun niin sanotusta velkajarrusta. Puolueista ainoastaan vasemmistoliitto on ilmoittanut, ettei se hyväksy tänään käsiteltyä kompromissiesitystä.
Asiasta neuvotellut työryhmä kokoontui aamulla, minkä jälkeen osa ryhmistä käsitteli sovun vielä omissa ryhmäkokouksissaan. Ratkaisusta on tarkoitus kertoa tarkemmin tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoi työryhmän kokouksen jälkeen, ettei puolue ole mukana. Kuitenkin se osallistuu parlamentaariseen työryhmään jatkossakin.
– Työ tässä ryhmässä jatkuu, mutta tämä ei ole sellainen pohja, minkä me olemme valmiita hyväksymään.
Vasemmistoliitto on sitä mieltä, että EU:n finanssipoliittiset säännöt on syytäkin tuoda lainsäädäntöön. Eri mieltä ryhmä on siitä, tarvitaanko sen päälle vielä kansallista, mahdollisesti kireämpää sääntelyä.
Vihreät kutsuu "talouden turvavyöksi"
Vihreät puolestaan päätti tiistaina, että se on mukana sovussa. Asiasta kertoi kansanedustaja Saara Hyrkkö vihreiden ryhmäkokouksen jälkeen. Vihreiden kantaa ei ollut etukäteen varmuudella tiedossa, sillä kompromissiesitys oli suurten puolueiden keskenään neuvottelema.
Hyrkön mukaan neuvoteltu malli ei ole kaikilta osin vihreiden tavoitteiden mukainen. Puolueelle olisi riittänyt EU:n vaatima minimitaso.
– Kun kävi ilmi, että sille ei ole mahdollista saada enemmistön tukea, niin olemme pyrkineet siitä lähtien vaikuttamaan sen puolesta, että mallista tulisi kuitenkin mahdollisimman järkevä, Hyrkkö sanoo.
Hän sanoo, että malli olisi ilman vihreitä olennaisesti huonompi ja kireämpi.
– Voisi jopa sanoa, että velkajarrun sijaan tässä rakennetaan talouden turvavyö, Hyrkkö sanoo.
SDP mukana: "Joitakin eriäviä näkemyksiä"
Myös SDP:n eduskuntaryhmä päätti odotetusti osallistua sopuun. Ryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan parlamentaarisessa työssä pystyttiin muuttamaan merkittävästi hallituksen alkuperäistä esitystä.
– Tästä ei tullut mitään jäykkää velkajarrua, vaan tuli järkevä talouspolitiikan ohjausmekanismi, Tuppurainen sanoi.
SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mielestä tärkeintä on, että puolueet aina ennen vaaleja sopivat, millä tasolla julkista taloutta vahvistetaan seuraavalla vaalikaudella. SDP korosti esittäneensä tällaista "Ruotsin mallia" kesällä.
– Oikeastaan kaikkiin näihin hallituksen esittämiin nurkkapultteihin saatiin muutoksia, sellaisia muutoksia, jotka tuovat tarvittavaa joustoa ja vievät talouden ohjausta järkevämpään suuntaan, Lindtman sanoi.
SDP:n eduskuntaryhmä pui asiaa kokouksessa lähes 1,5 tuntia. Tuppuraisen mukaan sopuesitys käytiin läpi perusteellisesti.
– Joitakin eriäviä näkemyksiä oli, mutta ryhmä päätti kuitenkin olla tässä sovussa mukana.
Tuppuraiselta kysyttiin, oliko päätös yksimielinen.
– Ryhmä on tehnyt asiasta päätöksen, hän vastasi.
Myös keskustan eduskuntaryhmä on vielä tänään koolla, mutta sen odotetaan olevan sovussa vahvasti mukana. Kokoomus on jo tiettävästi kuitannut sovun, ja perussuomalaistenkin odotetaan niin tekevän.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi iltapäivällä, että parlamentaarinen sopu velkajarrusta antaa toivoa suomalaisille. Hänen mukaansa se on osoitus siitä, että Suomessa pystytään politiikan polarisaatiosta huolimatta löytämään ratkaisuja yhdessä.
Orpo kommentoi sopua tekstiviestitse STT:lle.
Pääministerin mukaan vaalikausittain tapahtuva poukkoilu säästöistä menolisäyksiin ei ole kenenkään etu. Ylivaalikautinen sopimus tuo talouteen vakautta.
Velkajarrulla asetetaan tavoite velan vähentämiseksi pitkällä aikavälillä.
– Olemme sopineet myös siitä, että sopeutuskeinojen on oltava uskottavia. Valtiovarainministeriö arvioi toimenpiteiden uskottavuuden. Vakaus julkisessa taloudessa parantaa merkittävästi maaperää myös investoinneille ja talouskasvulle, Orpo viestitti.
Hallitukset valitsevat sopeutuskauden pituuden
Neuvottelulähteiden mukaan velkajarrusovun lähtökohta on, että kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista koostuva työryhmä sopii jatkossa rahoitusasematavoitteesta eli käytännössä sopeutustarpeesta aina ennen vaaleja neljäksi vuodeksi ja vaalikauden puolivälissä kahdeksaksi vuodeksi.
Se tarkoittaa, että eduskuntapuolueet asettavat tavoitteen sopeutuksen suuruudesta jo ennen eduskuntavaaleja. Kukin hallitus vuorollaan kuitenkin päättää keinot, joilla tavoitteeseen päästään.
Taloutta voidaan sopeuttaa menoleikkauksilla, veronkiristyksillä ja rakenneuudistuksilla.
Ensimmäinen parlamentaarinen työryhmä on määrä perustaa tässä kuussa.
Valtiovarainministeriön (VM) arvio sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle on neljän vuoden jaksolla 9,9 miljardia euroa tai seitsemän vuoden sopeutusjaksolla 6,4 miljardia euroa. Tässä perusskenaariossa on oletettu, että reaalinen kasvu on keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.
Kyseessä on VM:n arvio siitä, mikä EU:n komission viiteura olisi vuonna 2027. Luvut voivat vielä muuttua.
Jokainen hallitus valitsee itse, ottaako se harteilleen neljän vuoden vai seitsemän vuoden sopeutuskauden.
Kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla Suomen velkasuhteen pitäisi laskea keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. Alijäämä ei saisi olla suurempi kuin 2,5 prosenttia vuodessa. Jos alijäämäsuhde menee sen yli, hallituksen pitää ryhtyä toimiin.
Ensi kaudelle ja tämän hetken arvion mukaan myös vaalikaudelle 2031–2035 sopeutuksen raamit tulevat EU-säännöistä. Kansallinen osa ja 0,75 prosenttiyksikön velkasuhteen vähennystahti tulee voimaan 2031, mutta tällä hetkellä arvio on, että EU-säännöt ovat Suomelle tätä kireämpiä.