Oulu
Suomen teillä törmättiin hirveen viime vuoden aikaan 3 046 kertaa. Peuraan törmättiin 2 223 kertaa. Viime vuoden hirvieläinonnettomuuksien määrä olikin kaikkien aikojen suurin ja niistä yhteiskunnalle aiheutuneiksi kokonaiskustannuksiksi on laskettu 192 miljoonaa euroa.
Näissä onnettomuuksissa kuolee Liikenneturvan selvitysten mukaan vuosittain keskimäärin kymmenen ihmistä ja loukkaantuu 313. Loukkaantuneiden määrä on yli kaksinkertaistunut 90-luvun aikana.
Vakavimmissa loukkaantumisessa syntyy yleisesti aivo- ja niskavammoja jopa puoli tonnia painavan hirven paiskautuessa auton päälle, jolloin auton katon etuosa yleensä painuu ala ja taaksepäin.
Erityisen alttiita henkilövahingoille ovat moottoripyöräilijät. Peräti 59 prosenttia vuoden 2001 aikana sattuneista onnettomuuksista johti kuolemaan tai loukkaantumiseen.
Paljon ajava
kohtaa usein hirven
Hirvikolarit tuntuvat kohdistuvan kuljettajiin, jotka ajavat paljon ja joille on kertynyt jo aiempaa kokemusta hirvistä. Tutkimuksissa onkin arvioitu, että onnistuneen väistön tai hätäjarrutuksen ansiosta hirvikolareita vältetään noin 30-kertainen määrä siihen nähden, kuinka paljon niitä todella tapahtuu.
Hirvikolarin syntyyn vaikuttaakin usein jokin häiriötekijä, kuten näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai kuljettajan ajatusten suuntautuminen hetkellisesti johonkin muuhun kuin ajamiseen.
Kolarimäärän riippuvuutta hirvien määrästä on selvitysten mukaan tähän saakka selkeästi aliarvioitu. Lisäksi kolariin joutuneiden hirvien osuus kannasta on lähes suoraan verrannollinen alueen liikennemääriin.
Keskikesä ja syksy
vaarallista aikaa
Syksy ja kesä ovat vuoden vaarallisinta aikaa hirvieläinonnettomuuksien suhteen. Hirvet liikkuvat eniten auringonlaskun ja nousun aikoihin ja silloin myös onnettomuuksia sattuu eniten. Puolet kolareista sattuukin kolmen tunnin kuluessa auringonlaskusta. Tämä kolaripiikki toistuu kaikkina vuodenaikoina.
Kuolonkolareista 40 prosenttia ajettiin kesä-elokuussa kolmen tunnin kuluessa auringonlaskusta. Hirvikolareita sattuu myös runsaasti viimeisenä tuntina ennen auringonnousua. Esimerkiksi heinäkuun arkiöinä ajetaan 1-3 tuntia auringonlaskun jälkeen vain 1,7 prosenttia koko vuorokauden liikennesuoritteesta, mutta peräti 28 prosenttia hirvikolareista. Yksittäisen autoilijan riski joutua hirvikolariin onkin tuolloin noin 70-kertainen päivätasoon verrattuna.