Loppukesästä ja alkusyksystä luonnossa liikkujia kiusaavat hirvikärpäset aiheuttavat suuria tunteita ja niihin liittyy monenlaisia uskomuksia. Pyysimme professori Arja Kaitalaa Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan yksiköstä vastaamaan tyypillisimpiin väittämiin hirvikärpäsistä.
Hirvikärpäsiä on tänä syksynä tavallista enemmän ja ne ovat runsastuneet viimeisen 10 vuoden aikana.
Totta ja tarua. Hirvikärpänen on levinnyt jo 2000-luvulla poronhoitoalueen eteläosiin.
Vuoden 2009 jälkeen sen levinneisyysalueen pohjoisraja on vakiintunut Lapin läänin eteläosiin, mutta kanta vaihtelee vuodesta toiseen etelä-pohjoissuunnassa.
Hirvikärpästen määrä korreloi suoraan hirvitiheyden kanssa.
Niiden määrä riippuu siis siitä, kuinka paljon hirviä on viime syksynä ja talvena liikkunut alueella, eli kuinka paljon koteloita on talven mittaan pudonnut maahan.
Tiheydet ovat hyvin paikallisia. Paikoin hirvikärpäsiä voi siis olla nyt tavallista enemmän ja paikoin vähemmän.
Hirvikärpäset kiusaavat erityisesti aurinkoisina ja lämpiminä syyspäivinä.
Totta. Vaihtolämpöisinä eläiminä hirvikärpäset eivät kykene lentämään, jos lämpötila on alle +5 astetta. Hengissä ne kyllä selviävät pakkasellakin.
Hirvikärpäset eivät tee ihmiselle mitään.
Tarua. Päästyään iholle hirvikärpänen voi yrittää imeä verta ihmisestä ja rikkoa ihon.
Hirvikärpänen voi elää ja lisääntyä ihmisen hiuksissa tai koiran turkissa.
Tarua. Hirvikärpänen saattaa erehtyä ihmiseen tai koiraan, mutta niissä se ei lisäänny. Se voi imeä verta esimerkiksi koirasta, mutta ei tuota jälkeläisiä.
Hirvikärpänen tarvitsee hirvieläimen verta tuottaakseen jälkeläisiä. Hirvieläimen iholla hirvikärpäset tiputtavat siipensä, ruokailevat isäntänsä verellä, parittelevat ja elävät turkissa jopa yli yhdeksän kuukauden ajan. Munat kehittyvät naaraan sisällä ja toukat syntyvät kehityttyään kotelovaiheeseen. Koteloita tipahtelee hirven turkista maahan syksystä aina seuraavaan kevääseen. Maastossa uuden aikuissukupolven kehittyminen alkaa koteloiden sisällä alkukesästä.
Hirvikärpänen on voimakkaasti allergisoiva ötökkä ja levittää monenlaisia tauteja.
Osittain totta. Osa ihmisistä on herkistynyt hirvikärpäsen puremille ja purema aiheuttaa kutiavaa, jopa kuukausia kestävää ihottumaa ja ihotulehduksia.
Herkistyminen edellyttää usein useamman syksyn altistumisen. On mahdollista, että hirvikärpänen levittää tauteja, mutta esimerkiksi hyttysiin verrattuna heikommin.
Hirvi voi mennä sekaisin, sairastua ja jopa kuolla hirvikärpästen takia.
Tarua. Ei ole havaintoja, että hirvet kuolisivat hirvikärpäsen takia, ei myöskään tiedetä, kuinka paljon ne hirvikärpäsistä kärsivät. Sen sijaan poroissa hirvikärpästen on todettu aiheuttavan iho-oireita ja käyttäytymishäiriöitä.
Hirvikärpänen pystyy lentämään vain muutamia kymmeniä metrejä.
Tarua. Hirvikärpänen voi lentää jopa kilometrin matkan, mutta sen strategia isännän löytämiseksi ei perustu pitkiin lentoetäisyyksiin. Se odottaa usein passiivisena paikoillaan ja pyrähtää suoraan ohikulkevaan kohteeseen. Hirvikärpänen suunnistaa mahdollisen isännän perään havaitessaan näköpiirissään tarpeeksi ison liikkuvan kohteen, olipa se mikä tahansa.
Tietyt värit houkuttelevat/karkottavat hirvikärpäsiä.
Osittain totta. Tumma ja karvainen houkuttelee hirvikärpäsiä. Varsinaisesti karkottavaa väriä ei ole, mutta vaaleat ja kiiltäväpintaiset vaatteet eivät ainakaan houkuttele.
Tehokasta karkotuskeinoa ei ole.
Totta. Kemiallisista hirvikärpäsmyrkyistä ei iholle levitettynä ole todistettavasti mitään apua. Vaatetus (tiiviisti suljetut hihansuut, lahkeet ja kaula-aukko sekä hyönteishattu/-takki) on käytännössä paras keino suojautua hirvikärpäsiltä. Myös liukaspintaisesta vaatetuksesta saattaa olla apua.
Pakkanen tappaa hirvikärpäset.
Tarua. Aikuiset hirvikärpäset selviävät hyvin pikkupakkasista ja lyhyen aikaa jopa -15 °C :n lämpötilassa.
Hirvikärpäset kuolevat saunassa.
Totta. Näin luultavasti tapahtuu yli 20 minuuttia kuumassa saunassa, ainakin jos hirvikärpäsiä sisältävä vaate on suljettuna muovipussiin.
Ruotsalaiset hirvikärpäset ovat suomalaisia lajitovereitaan ”fiksumpia”, koska ne eivät lennä ihmiseen.
Tarua. Kyllä Ruotsin hirvikärpäsetkin lentävät ihmiseen, mutta eivät niin helposti kun Suomen kärpäset. Ruotsissa hirvikärpäsiä on todennäköisesti vain vähemmän kuin meillä.
Hirvikärpänen on vieraslaji ja täysin turha luontokappale.
Tarua. Hirvikärpänen ei ole vieraslaji, mutta hyötyy ylisuurista hirvitiheyksistä. Hirvikärpäsistä hyötyvät ainakin tiaiset, jotka vierailevat talvella hirvien makuupaikoilla poimimassa hirvikärpäsen koteloita ravinnokseen. Ravinnonvalintakokeissa koteloiden on havaittu kelpaavan ravinnoksi myös pikkunisäkkäille, kuten myyrille ja päästäisille. Kesäisin kotelot voivat päätyä muurahaisten ja muiden petoselkärangattomien saaliiksi. Myös aikuiset hirvikärpäset voivat joutua saalistuksen kohteeksi, mutta tästä ei ole olemassa tutkimustietoa.
