Tottahan nyt hirsirakentamisen ammattilaisen kuuluu asua hirsitalossa, järkeili Petri Hiltula, kun oman asunnon hankkiminen tuli pari vuotta sitten ajankohtaiseksi.
Ennen uutta isäntää olivat lähes satavuotiaan kaupunkitalon hirret ehtineet nähdä yhtä jos toista – myös muuttomatkan junassa Terijoelta Ouluun.
Tänä päivänä vanhat seinähirret on nostettu kauniisti esille, osaksi täydellisen muodonmuutoksen kokenutta asuntoa.
”Asunto oli todella alkuperäisessä kunnossa, edellinen remontti oli tehty varmaan joskus 50-luvulla. Tapettejakin löytyi ainakin kahtakymmentä erilaista, ja lattialla monenlaista materiaalia kipistä levyyn ja muovimattoon.”
Design managerina työskentelevä Hiltula ei remonttia kuitenkaan pelännyt; ammattilainen otti tilan kirjaimellisesti haltuun piirtämällä, suunnittelemalla ja 3D-mallintamalla tulevan kotinsa tilat – yksityiskohdat olivat jo luonnosvaiheessa selvät jopa tapettikuoseja myöten.
Myös jyhkeät lattialankut pääsivät vuosikymmenten jälkeen jälleen päivänvaloon.
”Remonttia tehtiin noin vuoden päivät. Tavallaan oli hyväkin, ettei isompia remontteja tai muutoksia oltu tehty: mitään erityisempää ongelmaa ei löytynyt, eikä mitään oltu pilattu.”
Suuria muutoksia kahden huoneen ja keittiön asunnon pohjaratkaisuun ei tarvinnut tehdä – vain makuuhuoneen kulkuaukko siirtyi seinältä toiselle, kun kylpyhuonetta laajennettiin. Hillityn pelkistetyssä kylpyhuoneessa katseen vangitsevat suuret ornamenttilaatat, nettikirpparilta sattuman kaupalla löydetyt.
”Varmasti ammattini on tuonut rutiinia ja luottoa siihen, että jos joku esine tai ratkaisu tuntuu hyvältä ja miellyttää silmää, se todennäköisesti myös sopii kokonaisuuteen”, Hiltula pohtii kotinsa hauskoja vastakohtaisuuksia.
Vanhan talon tapaan keittiö on asunnossa oleskelutiloista erillisenä omana kokonaisuutenaan eteiskäytävän toisella puolella; ylellisen kokoinen tila tarjoaa hienot kehykset myös reilunkokoiselle ruokapöydälle, jonka ääressä viihdytään usein suurellakin porukalla. Paikkansa keittiön pöydän ympäriltä ovat löytäneet myös edelliseltä asukkaalta perinnöksi jääneet pinnatuolit.
Modernit kiintokalusteet asettuvat sujuvasti yhteen vanhaan puuhellan ja karhealle tiilipinnalle jätetyn muurin kanssa.
Välitilan viistoreunainen laatta toimii tehokkaana katseenvangitsijana, ja on osaltaan kunnianosoitus myös talon historialle: viistoreunainen kaakeli oli yleinen keittiöissä ja kylpyhuoneissa 1900-luvun alkupuolella.
”Mitään historiallisesti tarkkaa toisintoa ei tästä keittiötilastakaan ole ollut tarkoitus tehdä, ja mielestäni tilat kyllä sallivat vastakohdillakin leikittelyn”, Hiltula tuumaa.
Keittiössä ihastuttaa myös yksi kokonaan mustalla liitutaulumaalila maalattu seinä. Tällä hetkellä seinää koristaa isännän omakätinen tilapäistaide: paperikukkasista tehdyn koristeverhon varjo on jäljennetty liidulla seinään.
Taidetta löytyy myös muualta kodista: makuuhuoneen seinän kokoinen sinisävyinen työ on tekstiilisuunnittelija Susanna Sivosen käsialaa. Toisen vaikuttavan teoksen on jättänyt jälkeensä tuntemattomaksi jäänyt taiteilija menneisyydestä: olohuoneen pariovien keskipeileihin on kuvattu kaksi metsästysasuista herraa koirineen.
”Eteisen väliovesta löytyy vielä yksi maalaus, mutta se on toistaiseksi vielä vuosien päällemaalausten alla piilossa.”
Paitsi vanhojen maalausten, myös asunnon tilaratkaisuiden ja mittasuhteiden ansioista kodissa on viehkeä, jopa juhlallinen tunnelma. Yli kolmeen metriin kohoava huonekorkeus ja korkeat T-ikkunat luovat huoneisiin ylellistä tilaa ja valoa.
”Kyllähän noiden vanhojen ikkunoiden kanssa tietysti täytyy kompromisseja tehdä – eihän niitä täysin tiiviiksi saa, mutta toisaalta ikkunat ovat niin hienot, että pikku vedon kestää kyllä.”
Toisaalta lämpöä riittää muutenkin: kaksi toimivaa kakluunia sekä keittiön puuhella varmistavat, että tunnelmaa ei ainakaan jää puuttumaan.
Ajatuksella remontoitu koti on muutamia loppuviimeistelyjä vaille valmis. Harkitsevana sisustajana Hiltula myöntää, että katsoo mieluummin keskeneräistä kuin väliaikaisratkaisuja. Myös itse tila asettaa vaatimuksensa, eikä vanha talo houkuta kiirehtimään.
”Kun talolla on ikää pian sata vuotta, on paras neuvoja remontti- ja uudistustöissä talo itse.”