Hyvä talousuutinen tiistaiaamulta: Tilastokeskuksen mukaan inflaatiolaukka on meillä rauhoittumassa.
Esimerkiksi ruoan hinta on noussut Suomessa viimeisen vuoden kuluessa enää vajaat neljä prosenttia. Vielä kesäkuussa lukema lähenteli kymmentä.
Samoin on hidastunut kuluttajahintojen nousu kaikkiaan.
Asuntovelallisten mieliä huojensi puolestaan maanantain tieto, jonka mukaan asuntolainojen yleisin viitekorko eli vuoden euribor on laskussa.
Paistaako Suomen talouteen kirkas syysaurinko?
Siinä mielessä kyllä, että inflaation hidastuminen yhdessä palkankorotusten ja eläkkeiden noston kanssa lisää kansalaisten ostovoimaa. Sen taas pitäisi lisätä kotimaista kulutusta. Mutta taivaanrannassa on riittävästi tummia pilviä myös tunnelmaa pilaamaan.
Kuluttajien arviot omasta sekä Suomen taloudesta vuoden kuluttua ovat synkät. Alamäkeä liukuvat myös yritysten odotukset, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuore suhdannebarometri.
Taantumaan mennään rakentaminen ja palvelut edellä.
Eikä teollisuudenkaan tilanne ole järin valoisa. Suomen teollisuuden vientikohteista etenkin Euroopassa, ja Euroopan maista erityisesti Saksassa, talouskasvu hyytyy. Se näkyy suomalaisten investointituotteiden tilauksissa.
"Aika vähän on enää meidän käsissämme", kommentoi tilannetta työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Ylen ykkösaamussa viime lauantaina. Hänen toiveensa on, että viestimarkkinoilla tapahtuu "jotain" ja että korkoja päästään laskemaan.
Euroopan keskuspankki EKP aloitti koronnostot nollatilanteesta noin kaksi vuotta sitten. Nyt ohjauskorko on 4,50. Se on jarruttanut inflaatiota mutta samalla nuijinut investointihalut tainnoksiin.
Suomessa tämä on näkynyt muun muassa vihreän siirtymän investointien kuten uusien tuulivoimahankkeiden jäädyttämisenä. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan ole peruttu.
Suomessa korkojen nousu on kolauttanut myös asuntovelallisia. Esimerkiksi saksalainen asunnon ostaja on päässyt paljon vähemmällä, lainat kun ovat siellä usein kiinteäkorkoisia.
Suomen asuntovelallisten murheet ovat valitettavasti vain liian pieniä, jotta EKP ottaisi ne päätöksissään huomioon. Nyt on siksi tyydyttävä iloitsemaan siitä, että keskuspankki näyttää korkojen nostot kuitenkin keskeyttäneen.
Sen verran synkkyyttä maisemassa on, ettei sitä pitäisi enää kotimaisin toimin lisätä. Levottomuutta työmarkkinoilla ei kerta kaikkiaan tarvittaisi taloushuolten kasaa kasvattamaan.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara esitti tiistaina Kauppalehdessä painokkaan ja tervejärkisen näkemyksen siitä, mikä Suomen työmarkkinoilla mättää: puuttuu yhteinen käsitys taloustilanteesta ja siitä, miksi tarvitaan vastuullisia työmarkkinaratkaisuja.
Tuota puutetta tuskin on mahdotonta hoitaa kuntoon, jos aitoa tahtoa riittää.