Suomenhevonen sopii liki kaikkiin hevosen käyttötarkoituksiin: maatalous- ja metsätöihin, raviurheiluun, ratsastukseen ja vikellykseen (Wikipedia). Satoja vuosia on suomenhevonen palvellut suomalaisia eri tehtävissä.
Nyt on syytä harkita hevosten ottamista laajemmin liikennekäyttöön. Näyttää nimittäin siltä, että kansallisia päästötavoitteita ei nykymenolla tulla saavuttamaan. Tästä on varoiteltu jo EU:ta myöten. Polttomoottoriautoilla liikutaan edelleenkin huolestuttavan paljon, jopa kovilla pakkasilla. Sähköautojen lataaminen maksaa hintapiikeissä enemmän kuin säkillinen luomukauraa.
Sähkön tuotantoa olisi lisättävä. Mutta uusien tuulivoimaloiden alta kaadetaan eläviä puita, tämä romahduttaa hiilinielut. Ja kun tuulee ja tuulivoimala pyörii, eläimet kaikkoavat, ja siitähän tulee paha laji- ja luontokato. Kyllä tuo tie on nyt nähty.
Hevonen on kohtuullisen päästötön, hiljainen, syö kasviksia ja tuottaa biopolttoainetta. Rauhallisempi liikkuminen vähentää kiirettä ja stressiä. Kiireisempi voi hypätä ratsaille, toinen etenee vikeltämällä. Loput voi istahtaa rekehen tutun laulun sanoin; ”vällyn alla tarkenee”.
Mies meni lääkäriin ja valitteli, että hänestä tuntuu koko ajan, että hän on hevonen. Lääkäri kyseli, että kauanko tätä on jatkunut. Mies: ”Kyllä se on tuntunut varsasta asti.”
Suomi on toiminut kuin kokematon varsa ilmastolupauksissaan. Suomi alkoi hevostelemaan päästötavoitteissa, lähti ns. laukalle ohi muun Euroopan tavoitteiden. Kuinkahan kalliiksi tämä tulee suomalaisille veronmaksajille. Mutta (velka)rahalla saa ja hevosella pääsee.
Arto Tahkola
toimitusjohtaja, Kempele