Presidentti Tarja Halonen juttelee freesinä Linnan keltaisessa salissa, vaikka takana on tiivis huipputapaamisten putki.
Halonen tapasi vastikään Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ja joukon muita valtionpäämiehiä Prahassa ja Istanbulissa. Reilun viikon kulutta Venäjän presidentti Dmitri Medvedev tulee ensimmäiselle vierailulleen Suomeen.
Presidentti ääntää Medvedevin nimen tarkasti oikein. "Venäjän tunnilla opetettiin, että viimeinen v äännetään f:nä."
Halonen on tavannut Medvedevin kolme kertaa ennen tämän tuloa presidentiksi sekä viime kesänä Siperiassa suomalais-urgilaisten kansojen tapaamisessa. Puhelimessa he ovat puhuneet useasti.
"Jos Vladimir Putinia on sanottu isoksi karhuksi, niin Medvedev on Miska-karhu. Hänen sukunimensä on suomeksi Karhunen", Halonen naureskelee.
"Kaikesta näki, että Medvedev arvostaa kovasti Putinia. Putin loi hyvät suhteet Suomeen, ja Medvedev lähti tästä asetelmasta. Hän sanoikin sen suoraan."
Halosen mukaan hänelle on tärkeää, että Medvedev piti sanansa ja kutsui suomalais-ugrilaiset presidentit Hanti-Mansijskiin. "Toiseksi hän pitää kunniassa jatkaa sitä perinnettä, että Venäjän presidentti tulee vierailulle Suomeen. Tämä on hyvä jatkuvuus naapurisuhteille."
Medvedev on juristi kuten Halonen ja Putin, mutta hän on myös uuden sukupolven presidentti. "Hän on hyvin erityyppinen. Mielenkiintoista on nähdä miten presidenttikausi on häneen vaikuttanut. Siperiassa hän oli toivoa täynnä. Nyt tilanne talouskriiseineen on ihan toisenlainen."
Halonen korostaa kahdenvälisten suhteiden ja henkilökohtaisten kontaktien tärkeyttä, vaikka Suomen ja Venäjän suhteita hoidetaan pitkälti EU:n kautta.
"Henkilökohtaisten kontaktien tärkeys ei ole hävinnyt mihinkään. Puutullit ja rajajutut kuuluvat hallitukselle, presidentti voi vaikuttaa niihinkin taustalla, kuten olen tehnytkin", Halonen toteaa.
Suomen hyviä bilateraalisia suhteita Venäjään on vaalittava, sillä se, mikä on minimi EU:n ja Venäjän välillä, merkitsee Halosen mukaan tason laskua Suomelle.
"Meidän on erittäin tärkeää katsoa muun muassa kauppa-, investointi- ja työlupasäännöksiä siltä kannalta, antavatko ne väljyyttä niin, että jos suhteet ovat kiinteämmät, sitä voidaan käyttää. Ei ole mitään mieltä rakentaa suhteita pienimmän yhteisen tekijän varaan."
Medvedevin vierailulla puhutaan myös kansainvälisestä politiikasta. Halosen toive on saada naapurinmaan presidentti puhumaan Suomessa jollakin foorumilla uudesta eurooppalaisesta turvallisuushankkeesta, jota Venäjällä on esitelty Medvedevin nimissä.
"Minulla on se käsitys, ettei tämä turvallisuusagenda ole kovin pitkälle kehittynyt. Voi olla, etteivät he vielä ole halukkaita puhumaan siitä julkisesti, mutta mielenkiintoinen se on", Halonen toteaa.
Siihen, onko Suomella vielä erityistä Venäjä-osaamista ja siinä suhteessa annettavaa muille, Halonen vastaa:
"Tuo on tyypillinen suomalainen ajattelutapa. Suomen ulkopolitiikan ensimmäisenä tavoitteena on kysyä, onko jotain annettavaa Suomelle. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme yksi tärkeä tavoite on Suomen asioiden hoitaminen kahdenvälisissä ja yhteisöllisissä suhteissa. Sitten on osa asioita, esimerkiksi finanssikriisi ja ilmastokysymys, joita ei voi hoitaa Suomen asioina. Silloin olemme osa kokonaisuutta."
"Kyllä meitä pidetään yhä Venäjä-tuntijana. Mutta meidän pitää olla myös osaava, moderni, globaali."
USA:n presidentille Barack Obamalle Halonen pääsi jo heittämään kutsun Suomeen.
"Ei meidän ulkoministerimme Alexander Stubb ollut ainoa, joka oli vahingossa väärässä paikassa ja tapasi Obaman. Siellä tuli joka paikasta valtavasti ihmisiä, jotka yrittivät kiinnittää huomiota", presidentti toteaa Prahan-tapaamisesta.
Obama kyseli Haloselta, eikö Suomessa ole nyt kylmä ja mikä olisi paras vuodenaika tulla tänne. "Sanoin, että hän on aina tervetullut ja minä ja muut mielellämme tutustumme häneen paremmin."
Istanbulissa Obama tunnisti heti Halosen. "Minä en vetäisi liian suuria johtopäätöksiä tästä tapaamisesta. Hän kuitenkin varmasti tietää, kuka on Suomen presidentti. Sekin on jo hyvä alku", Halonen summaa.
"Obamassa on raikkautta ja annos idealismia. Hän puhuu avoimesti ja ymmärrettävästi", Halonen kehuu ja lisää, että USA:ssa on nyt presidentti, joka ajattelee edeltäjäänsä eurooppalaisemmin eikä kuvittele, että olisi olemassa vain yksi Euroopan ääni.
"Obama ei tule Henry Kissingerin tavoin kysymään, missä on Euroopan puhelinnumero. Hän näki, että on hyvin erilaisia ihmisiä ja maita."
"Hänen asennoitumisensa Irakin sotaan tai Guantanamoon on sama kuin minun ja useimpien eurooppalaisten eli enemmän siviiliajattelua; kehitysyhteistyöllä ja kaupalla saadaan aikaiseksi muutoksia."
Halosen mukaan Obama on kiinnostunut asioista, joissa Suomi on aktiivisesti mukana: globalisaatiosta, ilmastokysymyksistä ja ydinaseriisunnasta. Tämä heijastuu Suomen ja USA:n suhteisiin myönteisesti.
"Jos ihan politiikan sisällön kannalta katsotaan, olen toiveikas - enkä pelkästään Suomen vaan koko Euroopan suhteen. Siksi toivonkin, että Obaman idealismi siitä, että maailman voi tehdä paremmaksi, ei karise", presidentti sanoo.