Pohteen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet, mutta huoli hyvinvointialueen henkilöstöstä ja palvelujen tulevaisuudesta ei ole ohi. Päinvastoin. Pohteen tilanne osoittaa jälleen, että hyvinvointialueiden talous on kestämättömällä pohjalla.
Suomen päättäjien on kannettava vastuunsa: hyvinvointialueiden rahoitusmallia on korjattava. Alueita ei voida vuodesta toiseen pakottaa tasapainottamaan talouttaan henkilöstöä vähentämällä. Muutoin meillä ei ole riittävästi työntekijöitä turvaamaan palvelut, joita varten hyvinvointialueet ovat olemassa.
Pohteen yt-neuvottelut herättävät myös vakavan huolen siitä, miten näin mittavaa henkilöstövähennystä on valmisteltu. Kokonaisuuden laajuuteen nähden neuvotteluaika oli liian lyhyt, eikä henkilöstön edustajille jätetty riittävästi aikaa perehtyä työnantajan esityksiin, arvioida niiden vaikutuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Erityisen ongelmallista on, ettei arviota henkilöstövähennysten yhteisvaikutuksia palvelutuotantoon, henkilöstön kuormitukseen ja työhyvinvointiin ole tehty. Myös laskelmat henkilöstövähennyksillä saavutettavista säästöistä ovat jääneet puutteellisiksi. Samaan aikaan henkilöstön esiin nostamia säästöesityksiä prosessien sujuvoittamisesta ei ole arvioitu riittävästi.
Ennen näin merkittäviä henkilöstöratkaisuja pitäisi tietää, mitä niillä todella säästetään – ja millä hinnalla.
Työntekijän irtisanominen ei tarkoita, että hänen tekemänsä työ katoaisi. Jos esimerkiksi tukipalveluhenkilöstöä vähennetään, osa töistä siirtyy muiden tehtäväksi. Kun niitä siirtyy hoitohenkilöstölle, vähenee samalla aika, joka voidaan käyttää varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön. Henkilöstön kuormitus kasvaa entisestään.
Huolta herättävät myös työssäkäyntialueiden laajentaminen ja takaisinottovelvollisuuden toteutuminen. Työssäkäyntialuetta ei voida laajentaa irtisanomistilanteessa varmuuden vuoksi, vaan taustalla pitää olla todellinen työvoiman tarve. Pohteen on myös varmistettava, että vapautuvat tehtävät ja irtisanotut työntekijät todella kohtaavat koko hyvinvointialueella, myös toimialuerajojen yli.
Pohteen tilanne ei ole vain Pohteen ongelma. Se kertoo laajemmasta hyvinvointialueiden rahoituksen ongelmasta, jota ei ratkaista uusilla yt-neuvotteluilla. Suomen hallituksen on korjattava hyvinvointialueiden rahoitusmallia niin, että alueilla on tosiasialliset edellytykset järjestää lakisääteiset palvelunsa ja huolehtia henkilöstöstään.
Henkilöstö ei voi vuodesta toiseen toimia rahoitusongelmien puskurina.
Petri Rautio, Jamina Pietikäinen, Heli-Hannele Haapaniemi, Juhani Sahlström
Pohteen luottamusedustajat, Ammattiliitto Jyty