Helsinki-pientalomallisto on ollut jo usean vuoden ajan käytössä. Tarve talotyypille syntyi kaupunkirakenteen tiivistämisen ja täydentämisen sekä niihin liittyvän entistä pienemmille tonteille rakentamisen myötä.
Helsinki -pientalo varioituu hiukan samalla tavalla kuin rintamamiestalo – perushahmo säilyttää ilmeensä muuntelusta huolimatta. Nykyään noppamaisia ja hahmoltaan selkeitä Helsinki-pientaloja tarjoavat lukuisat talotoimittajat mallistoissaan.
Rakennettuina niitä löytyy vanhoja alueita täydentämässä ja isommassa määrin ainakin Haltialan pellon reunassa Tuusulantien varrella, jossa punainen talorivistö näkyy tiellekin asti selvästi.
Nyt Helsingin kaupunki on samassa täydennysrakentamishengessä ryhtynyt kehittämään konseptia Helsinki-kerrostalosta.
Tavoitteena on Helsinki-pientaloon rinnastuvan konseptoinnin kautta pyrkiä löytämään uutta hallittua muotoa kerrostalorakentamiselle ja sujuvoittaa asuntotuotantoa vanhoja alueita täydennettäessä.
Voisi ajatella, että kerrostalon kokoluokan rakennushankkeisiin aina löytyisi paras ratkaisu yksilöllisen suunnittelun kautta. Näin pitäisi olla, mutta kun ympärilleen katsoo, voi helposti olla toista mieltä, niin ympäristöön sopeutumattomia useat uudiskohteet ovat.
Suunnittelun laatukin on välillä hukassa.
Kuten rintamamiestalot, myös jälleenrakennuksen aikaan toteutetut kerrostalot edustavat varmaa ja hallittua suunnittelua ja ovat samalla hyvin tunnistettavia.
Niissä on tyyppitalomaisuutta ainakin ulkoasun osalla ja taitaa sitä olla myös sisätilojen suunnittelussa.
Helsinki-pientaloista saadut hyvät kokemukset ovat innoittaneet Helsingin kaupunkia kokeilemaan asiaa myös kerrostalotuotannossa. Tavoite on myös tullut kirjatuksi kaupunginhallituksen käsittelemään loppuraporttiin, jossa on 18 eri toimenpide-ehdotusta asuntotuotannon sujuvoittamiseksi Helsingissä.
Esitettyjen ajatusten mukaan tavoitteena on Helsinki-pientalon tavoin kehittää kompakti ja tehokas, mutta kuitenkin varioitava kerrostalotyyppi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Kiinnostusta on virinnyt kaupungin sisällä hallintokunnissa ja myös Aalto-yliopisto on tulossa mukaan kehitystyöhön. Olennaista kehittämistyössä on se, että talomalli pitäisi asuntojen rakennuskustannukset ja hinnat kohtuullisina.
Helsinki-kerrostalon olisi tarkoitus olla perushyvää arkkitehtuuria, jota voitaisiin varioida tietyssä välyksessä. Esimerkiksi hukkaneliöiden ja myös kustannusten karsimiseksi suosittaisiin tietyn kokoista, toistuvaa asuntotyyppiä.
Asiaa esiteltäessä on todettu, että asuntotuotannon pitäisi Helsinki-kerrostalojen myötä sujuvoitua, kun ei tarvitsisi joka hankkeen kohdalla käsitellä valtavaa määrää yksityiskohtia. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.