Entisaikaan maakellarit muurattiin tiilestä. Lattia oli maapohjainen, tai sekin tiilistä ladottu. Tiili hengitti ja piti kellarin kosteuden oikealla tasolla.
Nykyaikana rakenne on modernimpi. Nyt kellarit muurataan usein eristetyistä kevytsoraharkoista, tai kootaan betonielementeistä, jotka nostetaan paikalleen yhdessä tai muutamassa osassa.
Jaana ja Asko Pöyhönen päätyivät vertailujen jälkeen valitsemaan jälkimmäisen vaihtoehdon. Koska hinnoissa ei ollut suuria eroja annettiin painoarvo asennuksen nopeudelle.
Kun pohjat, eli maanvaihto, eristykset ja salaojitus oli tehty, peruutti betonitehtaan kuorma-auto pihaan ja nosti elementit paikalleen. Tämän jälkeen kaivinkone täytti ympärykset, ja kellari oli ovia ja maisemointia vaille valmis.
Pöyhösten pihassa maakellari sijoitettiin rantaan viettävään rinteeseen. Pohjavesi on rinteessä lähellä maanpintaa, niinpä salaojitukseen kiinnitettiin erityistä huomiota.
"Paikka on varsin kostea, mutta kertaakaan ei ole vesi noussut kellariin", Asko Pöyhönen sanoo.
Vaikka maakellarin pohjien teko ja elementtien asentaminen sujuivat ripeästi, ei kellarin maisemointi käynyt yhtä vauhdikkaasti. Se kun piti tehdä tyystin käsipelissä.
Pöyhöset laskevat, että viimeistelytoimiin upposi aikaa viikkoja: viikonloput ja useimmat arki-illat aina työpäivän jälkeen kuluivat kiviä kantaen.
"Kellarin päällä on viisi kuorma-autolastillista kiviä, eli toistasataatuhatta kiloa, ja kaikki kivet on käsin kannettu ja nostettu paikoilleen", Asko Pöyhönen kertoo.
Suurin urakka oli tukikivien istuttaminen töyräisiin. Ilman niitä muuri voisi muuten sortua.
"Jykevistä pultereista huolimatta osa muuria tuli alas ensimmäisenä talvena. Maa elää jäätymisen vaikutuksesta."
"Lisäsin sitten kivien väliin teräsputkia ja -verkkoa ankkuroimaan rakennetta. Aika jymäkkä tuo muuri saa olla", Asko Pöyhönen sanoo.
Kellarin ulkoinen ilme viimeisteltiin istutuksilla. Muurin koloihin tehtiin pieniä altaita, joihin istutettiin juhannusruusuja, lamoherukkaa, vuorenkilpeä, lamohietakirsikkaa, seppelvarpua, kuunliljaa, hanhikkia ja jasmiketta.
Pöyhöset vedättivät kellariin myös sähköt.
"Juhannuksena kellarissa oli lämmintä 7, nyt elokuussa 15 astetta. Talvella lämpötila käy lähellä nollaa, mutta ilmeisesti pakkasvahtia ei tarvittu viime talvena kertaakaan."
Pöyhösten maakellarin hinnaksi tuli kaikkiaan noin 3 500 euroa.
