Puhdas vety. Vetytehdas.
Vetybuumi.
Nuo sanat pomppasivat Suomessa otsikoihin muutamia vuosia sitten.
Huuma perustui siihen, että puhtaan vedyn avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kampittaa ilmastonmuutosta. Vedystä voidaan esimerkiksi tehdä polttoainetta raskaisiin ajoneuvoihin, laivoihin ja lentokoneisiin.
Vedylle on käyttöä myös kemian- ja prosessiteollisuudessa.
Odotukset nousivat pilviin myös Suomessa, koska täällä vetyä voidaan jalostaa lähes päästöttömästi tuulisähkön ansiosta. Pohjois-Pohjanmaalle, uusiutuvan sähkön kultamaille, on viritelty useita suuria vetyhankkeita.
Oulun Vihreäsaaressa on tonttivaraus vetypolttoaineen tuotantolaitosta varten saksalaisella Hy2Gen-yrityksellä. Ranskalaisella Verso Energyllä taas on Oulun kanssa esisopimus jättimäisestä vety- ja synteettisen polttoaineen jalostuslaitoksesta Oritkariin.
Oulun Energia ja suomalainen P2X Solutions Oy havittelevat Laanilaan laitoskokonaisuutta, joka tuottaisi vihreää vetyä. Vaalaan suunnitellaan miljardiluokan vetylaitosta, jossa tuotettaisiin nestemäisiä polttoaineita aurinkovoimaa käyttäen.
Teollisuudessa vety luo mahdollisuuden esimerkiksi puhtaan teräksen tuotantoon. Tavoitetta ei kuopattu, vaikka Raahessa toimiva SSAB on vetänyt takaisin suunnitelmiaan vetypelkistyksen käyttöönotosta.
Pohjoisena tukena hankkeilla on Oulun yliopisto, jolla on vetytutkimuksessa kovia näyttöjä.
Aihioita on siis iso kasa, mutta vuoden 2026 alussa moni odotus on täyttymättä. Maailmantapahtumat ja poliittiset suhdanteet ovat työntäneet vedyn ja ilmaston taka-alalle. Sijoittajien rahat valuvat nyt mieluummin sotatarviketeollisuuteen.
Julkinen tuki vetyhankkeiden toteutumiseksi on välttämätöntä. Onneksi sellaista on tarjolla. kotimaasta ja EU:sta.
Vai oliko vetybuumi lopulta vetykupla?
Tuskin. Muutos saa uutta pontta siinä vaiheessa, kun synteettisten polttoaineiden tai puhtaan teräksen hintaa saadaan ruuvattua alemmaksi tai fossiilisten polttoaineiden hinnat nousevat tuntuvasti. Rahoittajilta vaaditaan nyt kärsivällisyyttä.
Edelläkävijän asema on harvoin helppo, ja erityisen vaikea se tuntuu olevan erilaisissa vihreän siirtymän hankkeissa. Esimerkiksi käy Skellefteåssa toiminut akkuvalmistaja Northwolt, joka rysähti viime vuonna konkurssiin.
Tuotantoa ei missään vaiheessa saatu kunnolla vauhtiin, ja lopulta loppuivat rahat.
Vedyn läpilyöntiä tukee se, että kaikki kulkuneuvot eivät tulevaisuudessakaan kulje sähköllä. Laiva- ja lentoliikenne tuskin vähenevät nykyisestä. Ilmastonmuutosta ei ole peruttu, vaan se etenee. Fossiilienergialle tarvitaan pakosta vaihtoehtoja.
Tämä muutos poikii tuonnempana paljon hyvää myös Pohjois-Suomeen.