Mökkimurrot ovat jokavuotinen riesa iltojen pimettyä ja loma-asuntojen jäätyä syksyllä talviteloille odottamaan tulevaa suvea.
Muutama vuosi sitten varkaiden ykköskohteina olivat tunturikeskusten mökkikylät. Kesäksi tyhjilleen jääneet loma-asunnot olivat varkaille hyviä kohteita. Pitkään asumattomana olleissa kiinteistöissä oli tarjolla enemmän huipputekniikkaa kuin monessa tavallisessa talossa.
Komisario Eero Kaipainen Kuusamon poliisista kertoo, että esimerkiksi Rukalla mökkimurrot ovat vähentyneet lisääntyneiden hälytysjärjestelmien vuoksi. Niitä on asennettu loma-asuntoihin ahkerasti viime vuosina, koska järjestelmien hinta-laatu -suhde parantunut.
"Rukalla hälyttimillä ja onnistuneella tutkinnalla on onnistuttu vähentämään tuntuvasti mökkimurtoja. Muutama porukka on saatu suoraan rysän päältä kiinni. Sana on ilmeisesti kiirinyt porukoissa, ettei tälle alueelle enää kannata mennä", Kaipainen arvioi.
Kaipaisen mukaan mökkivarkauksia paljastuukin nyt tasaisesti eri puolilta pitäjää. Murrot eivät keskity enää yhtä selkeästi syksyyn, vaan vapaa-ajan asuntoihin tunkeudutaan yhtä lailla kesähelteilläkin.
Varkaiden "reviirin" laajennuksesta kertoo Kaipaisen mukaan se, että tänä kesänä murtoja on tehty aivan syrjäisten pistoteiden päässä oleviin mökkeihin.
Osa varkauksista tilaustyötä
Kuusamossa on yli 5 000 loma-asuntoa, joihin tehdään vuosittain muutamia kymmeniä murtoja. Osa varkauksista on Kaipaisen havaintojen mukaan tilaustyötä, eli loma-asunnolta haetaan tiettyä tavaraa. Muun muassa kalliit sähköaggregaatit ovat "hittituote", joita viedään usein. Alkoholi, televisiot ja radiot ovat myös tavanomaisia varkaiden matkaan lähteviä esineitä.
Kaipainen myöntää, että mökkimurtojen kuten asuntovarkauksienkin selvittäminen on vaikeaa. Poliisin työvoimapulasta huolimatta kaikki tapaukset kuitenkin tutkitaan. "Mökkimurron sattuessa käymme aina paikalla katsomassa", Kaipainen korostaa.
Varkauksien estäminen ei ole helppoa, mutta Kaipaisen mukaan murtoja voi kuitenkin ehkäistä. Tyypillisimmät konstit ovat teiden puomittaminen, hälytyslaitteet, tavaran merkitseminen ja lukitseminen mahdollisimman hankalaksi varastaa.
Vakuutusyhtiö Sampon yhteyspäällikkö Matti Ryhtä arvioi, että mökkimurtojen määrä on hiljalleen laskussa. "Puolikymmentä vuotta sitten vahinkoilmoituksia tuli jatkuvasti", Ryhtä sanoi.
Yksi syy murtojen vähentymiseen on hälytyslaitteiden yleistyminen. Niiden ostajalle annetaan yleensä huojennusta myös vakuutusmaksuihin, mutta yksistään alennusten vuoksi niitä ei Ryhtän mielestä kannata hankkia.
"Se tuntuu pahimmalta, että joku on käynyt mökissä, särkenyt ja sotkenut paikkoja. Jälkien siivoaminen ja muu harmi saattavat olla suurempi asia kuin varkaiden viemä omaisuus", Ryhtä muistuttaa.
Uudet järjestelmät monipuolisia
Kuusamon lukkopalvelusta Pekka Törmänen kertoo, että hälytyslaitteiden asentamisessa oli huippukausi 1-2 vuotta sitten. Laitteita ostetaan edelleen ahkerasti, sillä nykyisissä järjestelmissä on murtosuojauksen lisäksi palo, kosteus ja lämpöseuranta.
Toimivan järjestelmän saa Törmäsen mukaan 670 eurolla. Suunnilleen 1 000 eurolla löytää laitteet jo kaikilla mausteilla.
"Rukan alueella noin 70 prosentissa loma-asunnoista on jo murtohälyttimet. Kun mukaan otetaan kaikki mökit, järjestelmät on vajaassa puolessa", Törmänen arvioi.
Vakuutusyhtiöiden keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen kertoo, että loma-asuntovarkauksien kasvu on pysähtynyt viime vuosina.
Murroista kertyy kuitenkin iso lasku. Vuonna 2001 vapaa-ajanasuntojen murroista maksettiin korvauksia 2,5 miljoonaa euroa. Koko maassa murtoja ja varkauksia tehtiin 2 400 kappaletta.
Pänkäläisen mukaan murtojen tasaantumisen syitä voi vain arvailla. Paisuvan huumeongelman vuoksi omaisuusrikosten saattaisi olettaa olevan päinvastoin kasvussa.
Hälytysjärjestelmien lisääntymiselle liputetaan vakuutusyhtiöiden etujärjestössä.
"Asia on tiedostettu yksityisellä puolella. Kun joutuu varkauden kohteeksi, varmasti useampi parantaa kiinteistönsä suojausta", Pänkäläinen sanoi.