Politiikan kesätauko on takana. Ensi viikon tiistaina ollaan jo isojen päätösten edessä, kun hallituksen budjettiriihi alkaa.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus jalostetaan tuolloin hallituksen esitykseksi valtion ensi vuoden taloudenpidosta. Budjetin seuratuin luku on sen alijäämä. Valtiovarainministeriö arvioi lukeman 12,2 miljardiksi.
Oppositio haastamassa hallitusta on politiikassa arkea, hallituspuolueet haastamassa hallitusta harvinaisempaa. Viime päivinä jälkimmäistä on kuitenkin nähty hämmentävässä mitassa. Näin on käynyt rasismin torjunnan, työperäisen maahanmuuton, soten ja Turun tunnin junan kohdalla.
Toistensa kimpussa ovat kiivaimmin perussuomalaiset ja RKP. Sanavalinnat ovat kovia. RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson luonnehti perussuomalaisen kollegansa Jani Mäkelän kommentteja hallituksen rasismin vastaisesta ohjelmasta "erittäin oudoiksi" ja "tympäännyttäviksi".
Hermoilun ja irtiottojen takana on syynsä.
Ensi viikon budjettiriihestä hallitus tulee ulos tilanteessa, jossa sen keskeisestä tavoitteesta, julkisen velan kasvun taittumisesta, ei ole merkkiäkään. Samaan aikaan moni äänestäjä näkee arjessaan etuuksien heikkenevän.
Toistaiseksi hallitustaival on rapauttanut lähinnä perussuomalaisten kannatusta. Helsingin Sanomien tuoreen (21.8.) mittauksen mukaan puolueen suosio on nyt viisi prosenttiyksikköä alempana kuin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Puolue tarvitsee siksi profiilin nostoa.
Seesteistä menoa ei sinänsä ole ollut odotettavissakaan, sillä ongelmien ydin on hallituksen kokoonpanossa. Hallituksen synnyn takana oli enemmän taktista laskelmointia kuin yhteistä poliittista näkemystä.
RKP on hallituksessa perussuomalaisten kanssa vain turvatakseen ruotsinkielisen vähemmistön oikeudet. Perussuomalaisten on siedettävä RKP:tä, jotta hallitus ei menettäisi eduskuntaenemmistöään ja puolue saisi maahanmuuttotavoitteitaan läpi.
Pääministeri Petteri Orpon ja kokoomuksen on nieltävä irtiotot, jotta hallitus pysyy pystyssä. Siksi kokoomus esimerkiksi myöntyy perusuomalaisten vaatimiin työperäisen maahanmuuton tiukennuksiin, joita kokoomuksen perinteinen tukija elinkeinoelämä pitää yksiselitteisesti vahingollisina.
Hallitushan vie eteenpäin lakihanketta, jossa työttömäksi jäänyt, alle kaksi vuotta maassa työluvalla ollut maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa uutta työtä.
Orpo ja työministeri Arto Satonen ovat perustelleet hanketta sillä, että kyseinen käytäntö on voimassa muissa pohjoismaissa. Perustelu on huono. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, mutta ei houkuttavuudella mitattuna pärjää Ruotsille, Tanskalle tai Norjalle. Huippuasiantuntijoiden tulo Suomeen on tänä vuonna jo notkahtanut.
Orpo ja Satonen tietänevät ongelman itsekin, mutta kokoomus joutuu tässäkin nielemään perussuomalaisten tahdon. Tätä perussuomalaiset myös käyttävät hyväkseen.