Hal­li­tus päätyi ki­ris­tä­mään veroja suun­ni­tel­tua enemmän – ­Suo­men Yrit­tä­jät huo­lis­saan, SYL tyr­mis­ty­nyt

Säästötoimet osuvat opiskelijoista eläkeläisiin ja makeisista tupakkaan.

Helsinki

Hallitus päätti tiistaina mittavista uusista säästötoimista ja veronkorotuksista ensi vuodelle.

Noin puolet hallituksen toimista on menoleikkauksia ja puolet veronkorotuksia, yhteensä vajaan kolmen miljardin edestä. Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa.

Hallitus arvioi alun perin karkeasti, että se tekisi kahden miljardin edestä leikkauksia ja miljardin edestä veronkorotuksia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli suurempia veronkorotuksia tiedotustilaisuudessa sillä, että menoleikkauksissa ollaan jo "laarien pohjalla".

– Jos olisimme vielä jatkaneet menoleikkauksia, olisimme menneet vielä syvemmälle hyvinvointiyhteiskuntaan.

Orpo kuvasi päätöksiä raskaiksi mutta välttämättömiksi.

Suomen Yrittäjät: Moni voi joutua laittamaan pillit pussiin

Suurin yksittäinen päätös veropuolella on yleisen arvolisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että arvonlisäveroa nostetaan jo tänä vuonna.

Suomen Yrittäjät sanoi arvolisäveron noston iskevän kipeästi moniin yrityksiin. Yrittäjien mukaan korotus on liian suuri.

– Korotus vaikeuttaa monen yrityksen elämää, koska monet eivät pysty viemään sitä hintoihinsa. Moni voi joutua laittamaan pillit pussiin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoi tiedotteessa.

Lisäksi kahden ylimmän tuloluokan eli kaikkein vauraimpien verotus kiristyy, kun ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä.

Eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy. Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Hallituksen mukaan veronkorotuksen alle jää noin puolet eläkeläisistä.

Orpon mukaan eläketulovähennyksen kiristys on maltillinen. 30 000 euroa vuodessa saavalle vaikutus noin sata euroa vuodessa, Orpo sanoi.

Kotitalousvähennystä supistetaan puolestaan 100 miljoonalla eurolla.

Verokorotuksia tulee myös muun muassa makeisiin, suklaaseen ja tupakkaan.  Väkevien alkoholijuomien alkoholivero sidotaan kuluttajahintaindeksiin.

Pääministeri Petteri Orpo kuvasi päätöksiä raskaiksi mutta välttämättömiksi. Vierellä valtiovarainministeri Riikka Purra.
Pääministeri Petteri Orpo kuvasi päätöksiä raskaiksi mutta välttämättömiksi. Vierellä valtiovarainministeri Riikka Purra.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

SYL: Ei vittu taas

Myös opiskelijoihin on kohdistumassa säästöjä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelijat palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025.

Opintotuen asumislisän tasoa korotetaan suhteessa vuoden 2017 tasoon.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kertoi olevansa tyrmistynyt hallituksen päätöksestä poistaa opiskelijoilta oikeuden yleiseen asumistukeen. SYL lähetti asiasta tiistaina tiedotteen otsikolla "Ei vittu taas". Liiton mukaan päätös voi tarkoittaa opiskelijan saamaan tukeen jopa tuhansien eurojen leikkausta vuodessa.

Lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantuloa siirretään neljällä kuukaudella alkamaan ensi vuoden toukokuussa sujuvan toimeenpanon varmistamiseksi.

"Hallitus vetää itseltään mattoa alta"

Opiskelijajärjestöt kritisoivat hallituksen kehysriihessä tekemää päätöstä siirtää opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä.

Hallitus ilmoitti tiistaina kehysriihipäätöksissä palauttavansa opiskelijat yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Päätöksen on määrä astua voimaan ensi vuoden elokuussa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) arvioivat tiedotteissaan, että siirto tulee olemaan suuri heikennys opiskelijoiden toimeentuloon.

– Hallitus vetää itseltään mattoa alta. Vaikka se päätti lukuisista kasvuun tähtäävistä toimista, aito kestävän kasvun resepti olisi vahva korkeakoulutukseen panostaminen. Opiskelijoilta edelleen leikkaaminen on täysin päinvastainen toimi, SYL:n puheenjohtaja Akseli Tiitta sanoi tiedotteessa tiistaina.

Samokin puheenjohtaja Lauri Kujala puolestaan arvioi päätöksen johtavan siihen, että opiskelijoiden velkamäärät kasvavat entisestään.

– Valinta velkaantumisesta on jo aiemmin ollut harvojen etuoikeus, mutta nyt voidaan jo puhua opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuvasta kriisistä. Opintolainan valtiontakauksen osuus on tulevaisuudessa reilusti yli puolet opiskelijan toimeentulosta, Kujala totesi Samokin tiedotteessa.

Yleisen asumistuen piiriin 2017

Vuokralla asuvat opiskelijat olivat vuosien ajan opintotuen asumislisän piirissä, mutta tilanne muuttui elokuussa 2017 pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella.

Valtioneuvoston kehysriihipäätöksiä koskevan tiedotteen mukaan asumislisän tasoa korotetaan vuoden 2017 tasosta ja enimmäismäärä tarkentuu valmistelussa.

Kehysriihen tausta-aineistossa opintotuen asumislisän määräksi on arvioitu 260 euroa kuukaudessa, ja siirron on arvioitu tuottavan noin 57 miljoonan euron pysyvän säästövaikutuksen nykytilaan verrattuna. Ensi vuodelle muutos vahvistaisi julkista taloutta 18 miljoonaa euroa, aineistossa arvioidaan.

SYL laskee, että 260 euron kuukausittainen tuki heikentäisi Helsingissä asuvan opiskelijan tukea 130 eurolla kuukaudessa. SYL arvioi opiskelijoita siirtyvän kesällä toimeentulotuen piiriin, jos tuki on sidottu opintosuorituksiin.

– Kyllä tämä vetää vakavaksi, arvioi Tiitta.

Polttoaineen hinta nousee

Hallituksen päätös korottaa yleistä arvonlisäveroa nostaa myös polttoaineen hintaa. Yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Bensan hinnan alentaminen on ollut etenkin perussuomalaisille tärkeä asia. Viime vuonna hallitus päätti alentaa bensiinin ja dieselin valmisteveroa noin neljä senttiä litralta.

Valtiovarainministeri Riikka Purralta (ps.) kysyttiin tiistain tiedotustilaisuudessa, miten hän perustelee asiaa äänestäjilleen.

– Yleisen arvonlisäverokannan korotus kohdistuu laajasti hyvin erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin, eikä siinä ole tehty mitään rajauksia, Purra vastasi.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen kritisoi bensavatkausta viestipalvelu X:ssä. Hän on ollut liberaalipuolueen vaaliehdokas eduskuntavaaleissa.

– Ei vaikuta kovin hyödylliseltä touhulta, että hallitus ensin laski polttoaineen verotusta ja nyt nostaa sitä, Kurronen kirjoitti.

Talous voi kääntyä kasvuun

Hallitus arvioi tiedotteessaan, että vaimea talouskasvu ja heikko työllisyyden kehitys pitävät verotulojen kasvun hitaana vielä tänä vuonna.

Talouden odotetaan kuitenkin kääntyvän ensi vuonna kasvuun, kun inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdessä kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta.

Juttua päivitetty 20.40: Lisätty tietoja opiskelijajärjestöjen kannanotoista. 21:41 Lisätty osuus polttoaineen hinnan nousemista.

Ilmoita asiavirheestä