Hal­li­tus lupaa ettei elä­ke­läis­ten verotus ai­na­kaan kiristy

Eläkeläisten verotus huoletti eduskuntaa torstain kyselytunnilla hallituksen verolinjausten jälkeen.

Opposition edustajat halusivat tietää, tuleeko eläkeläisille yhtäläinen verokohtelu kuin palkansaajille. Arkistokuva.
Opposition edustajat halusivat tietää, tuleeko eläkeläisille yhtäläinen verokohtelu kuin palkansaajille. Arkistokuva.
Kuva: Eljas Salmén

Eläkeläisten verotus huoletti eduskuntaa torstain kyselytunnilla hallituksen verolinjausten jälkeen. Opposition edustajat halusivat tietää, tuleeko eläkeläisille yhtäläinen verokohtelu kuin palkansaajille.

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan tässä vaiheessa määritellään kevennysten suuruus, myöhemmin budjettiriihessä profiili, mutta eläkeläisten verotus ei ainakaan kiristy.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) selvensi eläkeläisten asemaa STT:lle kyselytunnin jälkeen.

– Lähtökohtana on se, että koska palkansaajille tulee lisää maksuja, niin ne kompensoidaan näillä kevennyksillä. Siellä on jotakin, joka koskee myös eläkkeensaajia eli eläkkeensaajien verotus ei kiristy, mieluummin kevenee, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan osa kevennyksistä tulee taulukoihin, mutta vielä ei tiedetä, mikä osa on kunnallisveroa, mikä tulee työtulovähennykseen ja mikä valtioveron taulukoihin.

– Taulukoihin tulevat kevennykset koskevat kaikkia. Vähennykset voivat olla esimerkiksi työtulovähennykseen liittyviä, hän sanoi.

Rinne keskittyisi talouskasvuun

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä näyttää siltä, että hallitus pystyy hoitamaan ostovoiman leikkauksen ensi vuotta koskevilla verohuojennuksillaan.

– Suunnilleen sen, mikä tulee näistä maksujen siirroista palkansaajilta työnantajille, mutta näen, että verojen alentamisessa täytyy käyttää todella harkintaa tulevaisuudessa, hän sanoi STT:lle.

Rinteen mielestä ennemminkin pitäisi keskittyä talouskasvun luomiseen nyt. Hän sanoo SDP:n näkevän Suomen viennin ongelmat paljon moninaisempina kuin pelkkä kustannuskilpailukyky.

Rinteen mukaan hallituksen logiikka työajan pidentämisen vaikutuksista kilpailukykyyn ja sitä kautta viennin lisääntymiseen edellyttää, että vientikoneilla ja palvelusektorilla ihmisillä on täysi työllisyys.

– Tämmöinen tilanne on erittäin harvalla, jos yhdelläkään yrityksellä Suomessa tällä hetkellä, hän arvioi.

Ilmoita asiavirheestä