Uusi hallitus aikoo alentaa roimasti joukkoliikenteelle annettavaa tukea.
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mikä Mäkilän arvion mukaan leikkaukset iskevät pahiten linja-autoliikenteeseen.
– Se on todella valitettavaa, ja leikkaukset tulevat väistämättä näkymään vuorotarjonnassa.
Mäkilä pitää nyt tehtävää 15 miljoonan leikkausta rajuna, sillä joukkoliikennetuesta säästettiin jo viime hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa viisi miljoonaa.
– Kyllähän mittakaava on melkoinen: kokonaisuutena se tarkoittaa noin 20 prosentin leikkausta. Se näkyy suoraan volyymissa, sillä rakenneuudistuksena tätä ei voi hoitaa.
Mäkelän mukaan linja-autoliikenne on siinä mielessä epäreilussa asemassa, että muiden liikennevälineiden osalta tuet on sidottu tiukemmin sopimuksiin.
– Linja-autoliikenteellä on huonommat sopimukset, joten leikkaukset on helppo kohdistaa meidän toimialalle.
Matkalipuilla katetaan vain puolet
EMTA:n (European Metropolitan Transport Authorities) vertailussa Suomi on jo ennestään EU:n häntäpäässä joukkoliikenteen tukijana etenkin metropolialueella. Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston johtaja Mikael Nyberg painottaa, että Euroopan laajuinen vertailu on hankalaa.
– On erilaisia tapoja tukea julkista liikennettä. Se on selvää, että matkalippujen hinnoilla ei yksikään maa eikä kaupunki voi joukkoliikenteen kustannuksia kattaa. Julkista tukea tarvitaan kaikkialla, Nyberg sanoo.
Nybergin mukaan ei ole vielä mietitty, mistä tukia saksitaan seuraavaksi.
– Sieltä varmaankin otetaan, minne myös eniten tukea tällä hetkellä annetaan.
Eniten joukkoliikennetukea saa pienten paikkakuntien linja-autoliikenne, valtion rahoitusosuudet vaihtelevat kunnittain 30–100 prosentin välillä. Vähiten tukea kohdistuu metropolialueen joukkoliikenteelle – suuret kaupungit ovatkin saaneet joukkoliikennetukea vasta vuodesta 2010 alkaen.
Helsingin seudulla tehdään yli 60 prosenttia koko Suomen joukkoliikennematkoista. Valtion tuki alueelle on kuitenkin marginaalista: Helsingin seudun liikenne HSL:n saama tuki kattaa vain noin prosentin menoista.
– Se on kuitenkin tärkeä prosentti, jolla on toteutettu joukkoliikenteen kehittämishankkeita. Meidän toivomus on, että nämä leikkaukset eivät kohdistuisi pelkästään yhdelle toimialalle, vaan kaikille tasapuolisesti, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.
Kunta rahoittaa HSL:n liikenteestä noin puolet, ja toinen puoli tulee lipputuloista. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa metropolien joukkoliikenne toimii enemmän valtionrahoituksen varassa, ja pendelöintiä kaupunkien reuna-alueilta tuetaan avokätisesti.
Markkinaehtoinen liikenne lisääntyy
Joukkoliikenteen tukemista julkisin varoin on purettu edellisilläkin hallituskausilla. Liikenneministeri Merja Kyllösen kaudella selviteltiin henkilöliikenteen kuljetusten yhdistämistä.
Tosin edellisen hallituksen ohjelmassa todettiin vielä, että "liikenteen päästöjä vähennetään muun muassa tukemalla joukkoliikennettä" ja että "suurten kaupunkien joukkoliikennetukea korotetaan tinkimättä joukkoliikenteen ostoista".
Meneillään oleva joukkoliikenneuudistus edellyttää markkinoiden vapauttamista ja markkinaehtoisen liikenteen lisäämistä. Tulevaisuudessa liikenne on tarkoitus järjestää ilman julkista tukea tai kilpailuttamalla. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei julkista tukea voida antaa.
LAL:n Mika Mäkilän mukaan nyt tehtävät leikkaukset eivät kuitenkaan perustu markkinoiden vapauttamiseen.
– Se liikenne, josta tuet nyt otetaan pois, ei markkinahtoisesti kompensoidu.
Kansainvälisen joukkoliikenneliitto UITP:n mukaan joukkoliikenteen kysyntä on kasvanut Suomessa tasaisesti vuodesta 2006 alkaen.
