vastaa kyselyyn: Tuetko työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen mie­len­il­mauk­sia ja lak­ko­ja?

Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Jääkiekko: Miksei Saku Mäen­alas­ta pääs­tet­ty NHL-lei­ril­le?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Kolumni
Tilaajille

Hal­li­tus kam­pit­taa maa­han­muut­ta­jien luo­kit­te­lul­la omat ta­voit­teen­sa

-
Kuva: Pekka Peura

Luin Petteri Orpon hallitusohjelman. Sen 246 sivuun mahtuu visioita, tavoitteita, selvitystehtäviä ja liuta toimenpiteitä.

"Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa". Nykyhallituksen ohjelman kuvaamassa Suomessa on ihmisiä, suomalaisia, kansalaisia ja maahanmuuttajia, tosin on epäselvää, keitä varsinkin visiot koskevat.

Kansalainen ja maahanmuuttaja eivät ole sama asia, vaikka maahanmuuttaja voikin olla huomisen kansalainen. Suomalainen puolestaan voi olla kansalainen tai maahanmuuttaja. Varmuudella kaikki ovat ihmisiä, joiden ihmisoikeuksia hallitus lupaa kunnioittaa.

Vuonna 2022 Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan 323 686 ihmistä, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia (5,8 prosenttia). Näistä noin 260 000 oli 15–64-vuotiaita eli työikäisiä. Osa oli tilastointihetkellä opiskelun, perhevapaan tai muusta syystä työelämän ulkopuolella, aivan kuten osa kansalaisistakin.

Hallitus aikoo kiristää maahanmuuttajien liikkumatilaa. Pysyvän oleskeluluvan saa jatkossa kuuden vuoden maassaolon ja vähintään kahden vuoden työhistorian jälkeen – tai neljän vuoden, jos on riittävät tulot tai korkeakoulutettu Suomen tunnustamalla tavalla.

Lisäksi tulee liuta muita ehtoja.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.